Miten ilmoittautumisia eri aineiden kokeisiin voidaan vertailla?
Ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut verkkosivuillaan ainekohtaisia tilastotietoja (Uusintojen osuus ilmoittautumisista) ensimmäiseen suorituskertaan ilmoittautuneista, hyväksytyn kokeen uusinnoista ja hylätyn kokeen uusinnoista.
Tilastosivulla julkaistut ilmoittautumistiedot ovat vertailukelpoisia eri tutkintokertojen välillä. Tiedot kuvaavat ilmoittautumisten tilannetta 20.1.2022 ennen kevään tutkinnon alkamista, eikä vertailussa esitettyihin tietoihin tehdä päivityksiä ilmoittautumisten mitätöimisten tai muiden muutosten johdosta.
Miten eri tutkintokertojen ilmoittautumisia voi vertailla?
Kevään ja syksyn tutkintokerrat ovat erilaisia, koska kokelaat hajauttavat eri tavoin eri aineita. Tutkintokertoja ei voi siis suoraan verrata keskenään. Myös eri aineiden uusinnat voivat keskittyä kevääseen tai syksyyn. Esimerkiksi pitkää matematiikkaa suoritetaan pääosin keväisin, ja syksyisin yli puolet matematiikan kokeeseen ilmoittautuneista kokelaista on uusimassa koetta.
Muutoksista saa jonkinlaisen käsityksen, jos kevään ilmoittautumismääriä verrataan edellisiin keväisiin ja syksyn määriä edellisiin syksyihin. Tämäkin vertailu on puutteellinen, sillä kokelaiden hajauttamissuunnitelmat muuttuvat ja tietyn kokeen suorittamisajankohdan painopiste voi muuttua keväästä syksyyn tai päinvastoin. Myös ulkoiset syyt voivat vaikuttaa kokeen ajoitukseen. Esimerkiksi syksyllä 2018 lyhyen matematiikan viimeiseen paperikokeeseen ilmoittautui aiempaa enemmän kokelaita ja vastaavasti kevään 2019 digitaalisessa kokeessa oli edellistä vuotta vähemmän kokelaita.
Tutkintokertojen välinen heilahtelu voidaan ohittaa laskemalla kokeen ilmoittautumismäärät yhteen vuosittain ja lukuvuosittain. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa eri aineissa tapahtuneista muutoksista vuositasolla. Viime vuosina uusimismäärät ovat olleet kasvussa, joten merkittävä osa ilmoittautumismäärien muutoksista johtuu tutkinnon aikana tai tutkinnon jälkeen tapahtuvasta uusimisesta.
Lautakunnan tammikuussa julkaisemien uusien tilastotietojen avulla voidaan tutkia muutoksia aineiden suorittamisessa ja uusimisessa. Tässä blogissa on muutama esimerkki taulukoiden hyödyntämistavoista.
Jos halutaan verrata eri kokeiden suorittamisen suosiossa tapahtuneita muutoksia, kannattaa tarkastella vain koetta ensimmäistä kertaa suorittavia vuositasolla. Pääosa kokelaista suorittaa kokeen osana ylioppilastutkintoaan ja saa koearvosanan tutkintotodistukseensa.
Eri aineiden ja oppimäärien kokeita voi suorittaa myös myöhemmin tutkinnon täydentäjänä. Pieni osa kokelaista suorittaa erillistä koetta esimerkiksi IB-tutkinnon yhteydessä, eikä edes tähtää tutkinnon suorittamiseen.
Esimerkki 1: Miten eri reaaliaineiden kokeiden suorittaminen on muuttunut?
Reaalikokeita suoritetaan eri tavoin syksyisin ja keväisin. Vertailukelpoista tietoa saadaan yhdistämällä reaaliainetta ensimmäistä kertaa suorittavien määrät vuosittain ja lukuvuosittain. Ensimmäisiä suorituskertoja on lukuvuonna 2021–2022 eniten biologiassa, psykologiassa ja fysiikassa. Lähes kaikkien reaaliaineiden ensimmäiset suorituskerrat ovat kasvaneet lukuvuodesta 2018–2019.
Esimerkki 2: Missä aineissa on eniten hyväksytyn kokeen uusintoja?
Hyväksyttyjä kokeita uusitaan sekä syksyisin että keväisin. Vertailukelpoista tietoa saadaan yhdistämällä eri aineiden hyväksytyn kokeen uusinnat vuosittain ja lukuvuosittain. Hyväksytyn kokeen uusintoja on lukuvuonna 2021–2022 eniten englannin pitkässä oppimäärässä, suomen äidinkielessä ja kirjallisuudessa ja biologiassa. Hyväksytyn kokeen uusintojen määrät ovat alempia kuin lukuvuotena 2020–2021, jolloin määrät olivat suurimmillaan.
Mikä voi selittää muutoksia?
Kokeiden suorittamisessa tapahtuneet muutokset voivat johtua useista päällekkäisistä tekijöistä. Kokelaiden valintoihin vaikuttavat muun muassa koronatilanne, uusimismahdollisuuksien lisääminen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnan muutokset.
Koronatilanne on vaikuttanut kokelaiden suunnitelmiin ja suoriutumiseen jo neljän tutkintokerran ajan. Onneksi ilmoittautumisen mitätöintien kevennetty menettely ja uusimismahdollisuudet ovat turvanneet kokelaiden suorittamista muuttuvissa tilanteissa. Syksyllä 2020 kokelailla oli myös mahdollisuus osittain maksuttomaan uusintaan.
Kaikkien kokelaiden uusimismahdollisuuksia on helpotettu. Hyväksyttyjä kokeita on saanut uusia rajoituksetta syksyn 2019 tutkinnosta alkaen. Kokelaat, joilla tutkinnon suorittaminen on kesken, voivat uusia hylätyn kokeen kolme kertaa hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavina kolmena tutkintokertana. Aiemman lainsäädännön mukaan hyväksyttyä koetta oli mahdollisuus uusia kerran ja hylättyä koetta kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana.
Korkeakoulujen opiskelijavalinnan muutokset vaikuttavat myös ylioppilastutkintoon. Korkeakoulut lisäsivät ylioppilastutkinnon arvosanojen käyttöä todistusvalinnassa ja poistivat käytöstä yhteispistevalinnan, jossa käytettiin sekä arvosanoista että valintakokeista saatuja pisteitä. Hakijan kannalta ylioppilastutkinnon arvosanat ovat monikäyttöisiä. Niiden avulla voi pyrkiä useisiin hakukohteisiin useilla hakukerroilla. Kokeiden arvosanoja voi korottaa ja tutkintoa voi täydentää uusilla aineilla ja oppimäärillä.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen päättämät pistetaulukot, joiden mukaan ylioppilaskokeiden arvosanoista annetaan pisteitä korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, ovat herättäneet paljon keskustelua mahdollisista ohjausvaikutuksista. Ensimmäisiä versioita pistetaulukoista julkaistiin syksyllä 2017, ja muutokset voivat näkyä tutkinnossa noin kolmen vuoden viiveellä. Vaikka pistetaulukoiden mukaan taktikoiminen voi näyttää houkuttelevalta, opiskelijan kannattaa yleensä keskittyä niihin aineisiin, joista itse on kiinnostunut ja joita jaksaa opiskella. Näin asiat jäävät mieleen, mikä yleensä näkyy myös arvosanassa.
Lukion tuntijako ja opetussuunnitelmat vaikuttavat myös kokeiden suorittamiseen. Nykyinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön syksyllä 2021 aloittaneilla opiskelijoilla, ja he eivät ole vielä aloittaneet tutkinnon suorittamista. Edellinen lukion tuntijako ja opetussuunnitelma otettiin käyttöön 2016 aloittaneilla opiskelijoilla. Nämä opiskelijat aloittivat tutkinnon suorittamisen pääosin keväällä 2018 ja valmistuivat ylioppilaaksi pääosin keväällä 2019. Lähes kaikissa aineissa tapahtui sisällöllisiä muutoksia ja useissa reaaliaineissa muuttui myös pakollisten ja syventävien kurssien määrä.
Myös perusopetuksen tuntijako ja opetussuunnitelmat heijastuvat ylioppilastutkintoon. Esimerkiksi pitkien kielten opiskelu aloitetaan jo alakoulussa, joten alakoulun oppilasmäärien muutokset näkyvät ylioppilastutkinnossa noin 8–12 vuoden kuluttua.
Tällä hetkellä useat eri tekijät vaikuttavat ilmoittautumisiin. Kun koronatilanne helpottaa, näemme paremmin, mille tasolle uusiminen tasoittuu. Kun korkeakoulun opiskelijavalinnasta saadaan usealta vuodelta tietoa eri aloilla edellytettävistä arvosanoista, opiskelijat pystyvät tekemään suunnitelmia ja varasuunnitelmia tämän tiedon pohjalta. Jokaisen tilaston takana on yksittäinen opiskelija, joka tekee valintoja omien mielenkiinnon kohteidensa, voimavarojensa ja tulevaisuuden suunnitelmiensa mukaan.