Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
Toisen kotimaisen kielen, suomen tai ruotsin kielten, kokeessa on valittavana keskipitkään ja pitkään oppimäärään perustuvat kokeet. Vieraissa kielissä voi valita lyhyen tai pitkän oppimäärän kokeen, lukuun ottamatta italian, portugalin, latinan ja saamen kielten kokeita, joissa on vain lyhyen oppimäärän koe. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman oppimäärän kokeeseen osallistuu.
Toisen kotimaisen kielen sekä vieraiden kielten pitkän oppimäärän ja lyhyen oppimäärän kokeet suoritetaan eri päivinä. Lyhyen oppimäärän kielen koepäivänä on mahdollista suorittaa kaksi eri kielten koetta. Koeaika on sama riippumatta siitä, suorittaako päivän aikana yhden vai kaksi koetta.
Tutustu toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden määräyksiin
Kokeiden rakenne
Kokeissa on seuraavat osa-alueet:
- kuullun ymmärtäminen (ei portugalin, latinan ja saamen kielten kokeissa)
- luetun ymmärtäminen
- kirjallinen tuottaminen
- sanaston ja rakenteiden hallinta
Samaa kielitaidon osa-aluetta mittaavat tehtävät muodostavat tehtäväkokonaisuuden. Tehtävä voi sisältää useita osioita, ja kaikki tehtävän osiot tulee suorittaa, ellei vaihtoehtoisuutta ole erikseen ilmoitettu ohjeistuksessa. Myös kielitaidon eri osa-alueita yhdistävät tehtävät ovat mahdollisia. Tehtävissä on runsaasti eripituisia tekstejä ja muita aineistoja.
Niissä kielikokeissa, joihin sisältyy myös kuullun ymmärtämistä mittaava tehtäväkokonaisuus,
enimmäispistemäärä on 299 pistettä. Pistemäärät jakautuvat kielitaidon eri osa-alueita mittaa-
vien tehtäväkokonaisuuksien välillä seuraavasti:
- kuullun ymmärtäminen 80–90 pistettä
- luetun ymmärtäminen 70–90 pistettä
- sanasto ja rakenteet 20–40 pistettä
- kirjallinen tuottaminen 99 pistettä
Niissä kielikokeissa, joihin ei sisälly kuullun ymmärtämistä mittaavaa tehtäväkokonaisuutta,
enimmäispistemäärä on 209 pistettä.
Mitä kokeissa mitataan?
Kielikokeiden laadinnan perustana on eurooppalaisen viitekehyksen (Common European Framework of Reference for Languages) toiminnallinen kielitaitokäsitys, johon sisältyy kielellinen tieto ja sen monipuolinen käyttötaito. Kieltä käytetään vuorovaikutuksessa välittämään kielellisiä ja kulttuurisia viestejä monimuotoisissa tilanteissa, tarkoituksissa ja monien medioiden välityksellä. Kielitaito on osa monilukutaitoa, jonka avulla tuotetaan ja tulkitaan eri elämänalojen ja kulttuurien ilmaisumuotoja yhteisymmärrystä tukevalla tavalla.
Kuullun ja luetun ymmärtämistä mittaavissa tehtävissä mitataan esimerkiksi tekstin pääajatuksen tai pääajatusten ymmärtämistä, tärkeiden yksityiskohtien, esimerkkien jne. ymmärtämistä, päätelmien tekemistä sekä merkityksen ymmärtämistä tai tulkintaa.
Kirjallisessa tuottamisessa mitataan kokelaan kykyä tuottaa itsenäisesti tekstiä erilaisissa viestintätilanteissa. Arvostelussa huomioidaan erityisesti viestinnällisyys, tekstin sisältö ja aiheen käsittely, tekstilajin mukainen rakenne, kielellinen laajuus sekä oikeakielisyys.
Uutiset ja blogikirjoitukset
Pitkien kielten kirjoitussuoritusten uusien arvostelukriteerien vaikutus yo-kokeessa (2.2.2024)
Maamerkkejä arvostelun tueksi toisen kotimaisen kielen ja joidenkin vieraiden kielten kirjoitustehtävistä (30.6.2023)