Lautakunnan toiminta
Ylioppilastutkintolautakunta vastaa riippumattomana asiantuntijaelimenä ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta. Riippumattomuudella tarkoitetaan erityisesti ylioppilastutkinnon kokeiden laadintaan ja arvosteluun liittyvää vapautta kolmansien osapuolien kuten valtionhallinnon muiden viranomaisten, lukiokoulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen ja muiden asianosaisten vaikutuksesta.
Ylioppilastutkintolautakunta hoitaa myös ylioppilastutkinnon järjestämistä koskevat hallintotehtävät Ahvenanmaan maakunnassa.
Lautakunnan jäsenet ja asiantuntijajäsenet
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Ylioppilastutkintolautakunnalle puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä korkeakouluja, Opetushallitusta ja muita tarpeellisia sidosryhmiä kuultuaan. Lautakunnan toimikausi on kolme vuotta. Sen jäsenten tulee olla lukiokoulutusta ja ylioppilastutkinnon oppiaineita hyvin tuntevia henkilöitä. Jäseniltä edellytetään aktiivista työskentelyä tutkinnon kehittämisessä, kokeiden laatimisessa ja koesuoritusten arvostelussa. Jäsenet ovat lautakunnassa toimiessaan riippumattomia asiantuntijoita, eivätkä lautakunnassa toimiessaan edusta omaa taustaorganisaatiotaan.
Lautakunta päättää yleiskokouksessaan asiantuntijajäsenistä, joita se ottaa kokeiden laatimista ja arvostelua varten. Asiantuntijajäsenenä toimiminen edellyttää oppiaineen hallintaa sekä lukiokoulutuksen ja arvioinnin tuntemusta. Tyypillisesti asiantuntijajäsenet toimivat päivätyössään esimerkiksi lukion tai yliopiston opettajina tai tutkijoina.
Jäsenenä ja asiantuntijajäsenenä toimiminen on luottamustehtävä, josta maksetaan palkkio. Jäseniä ja asiantuntijajäseniä on noin 450. Työskentelyssä noudatetaan julkishallinnon esteellisyyssäännöksiä. Uusia asiantuntijajäseniä otetaan esimerkiksi tilanteissa, joissa täydennetään jaosten osaamista tutkintoaineen eri näkökulmissa tai suureen koesuoritusmäärään tarvitaan lisää arvostelijoita. Halukkuutensa asiantuntijajäsenen tehtävään voi ilmaista ottamalla yhteyttä lautakuntaan.
Toimielimet
Lautakunnan ylin päättävä elin on yleiskokous. Se kehittää ylioppilastutkintoa ja vastaa ylioppilaskokeiden tehtävien sekä arvostelun laadusta. Yleiskokous päättää myös ylioppilaskokeiden arvosanarajat valiokuntien esityksestä.
Lautakuntaan kuuluu kolme valiokuntaa, jotka hyväksyvät ylioppilaskokeiden tehtävät ainejaoksien esityksestä.
Valiokuntia ovat:
- A1-valiokunta: elämänkatsomustieto, filosofia, historia, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen uskonto, yhteiskuntaoppi sekä äidinkieli ja kirjallisuus (suomi, ruotsi, saamen kielet)
- A2-valiokunta: biologia, fysiikka, kemia, maantiede, matematiikka, psykologia ja terveystieto
- Kielivaliokunta: toinen kotimainen kieli, vieraat kielet sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus.
Ainejaokset vastaavat tutkintoaineen kokeiden kehittämisestä sekä kokeiden laatimisesta ja arvostelusta. Ainejaoksessa on noin 5–100 jäsentä tai asiantuntijajäsentä, sillä tutkintoaineiden kokeiden suorittajien määrä vaihtelee yhdellä tutkintokerralla muutamasta kokelaasta yli 20 000 kokelaaseen.
Ylioppilastutkinnon kehittäminen ja lautakunnan sidosryhmäyhteistyö
Ylioppilastutkintolautakunnalla on kanslia, joka hoitaa ja kehittää tutkinnon toimeenpanoa ja lautakunnan hallintoa. Kanslian esihenkilönä toimii pääsihteeri, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää lautakuntaa kuultuaan. Kanslian virkamiehet toimivat virkasuhteessa.
Ylioppilastutkintolautakunta laatii neljän vuoden välein ylioppilastutkinnon kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelman, jonka valmistelun ja toteuttamisen tukena toimii ylioppilastutkinnon kehittämisen seurantaryhmä. Ylioppilastutkintolautakunnan sidosryhmät kuten aineenopettajien, lukiolaisten ja koulutuksenjärjestäjien edunvalvontajärjestöt ovat laajasti edustettuina kehittämisen seurantaryhmässä. Ryhmän puheenjohtajana toimii lautakunnan puheenjohtaja.
Ylioppilastutkintolautakunnan ja koulutuksen järjestäjien tiivis yhteistyö on edellytys tutkinnon toimeenpanolle ja kehittämiselle. Lukiot ja lukioiden rehtorit vastaavat tutkinnon käytännön järjestelyistä, ja yhteistyö lukioiden kanssa on jatkuvaa. Lautakunta kerää säännöllisesti palautetta ja toiveita myös muilta sidosryhmiltään tutkinnon toimeenpanon kehittämiseksi.
Esteellisyys
Hallintolaissa (434/2003) määritelty virkamiehen esteellisyys koskee myös lautakunnan jäseniä ja asiantuntijajäseniä. Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenen, asiantuntijajäsenen, kanslian virkamiehen tai muun Ylioppilastutkintolautakunnassa tai Ylioppilastutkintolautakunnan kansliassa tutkinnon toimeenpanoon osallistuvan henkilön tulee itse pidättäytyä työtehtävistä, joihin hän on esteellinen.
Henkilö on esteellinen esimerkiksi, jos hän itse tai hänen läheisensä on asianomainen päätettävässä asiassa tai voi muuten saada siitä hyötyä. Esimerkiksi lautakunnan jäsen tai asiantuntijajäsen ei voi osallistua kokeiden laatimiseen, jos hänen läheisensä on osallistumassa ylioppilastutkintoon lähiaikoina. Lukion opettajana toimiva henkilö voi myöskään arvostella koesuorituksia lukiosta, jossa hän itse opettaa.