Kokeiden arvostelu
Ylioppilaskoevastaukset arvostellaan pääsääntöisesti kahdessa vaiheessa (L 502/2019, 18 §). Molemmissa vaiheissa sovelletaan kriteeriperusteista arvostelua, eli annetaan pisteitä koevastauksista yhteisten arvosteluperusteiden mukaisesti. Joissakin kokeissa on tehtäviä, jotka automaattiarvostellaan lautakunnan kriteereiden ja tilastollisen analyysin perusteella.
Kriteeriperustaisen arvostelun ensimmäisessä vaiheessa koesuorituksen arvostelee alustavasti oman oppilaitoksen opettaja. Arvostelussa opettaja hyödyntää ylioppilastutkinnon määräyksiä ja alustavia koekohtaisia hyvän vastauksen piirteitä. Ainejaokset ovat laatineet alustavat hyvän vastauksen piirteet hyvissä ajoin ennen koepäivää, jolloin käytettävissä ei vielä ole kokelaiden vastauksia.
Lopullisesti koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee Ylioppilastutkintolautakunta (L 502/2019, 18 §). Sensorit antavat pisteitä lautakunnan ja kunkin ainejaoksen sensorikokouksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Tutkintotulosten julkaisun yhteydessä julkaistaan myös lopulliset hyvän vastauksen piirteet, joista ilmenevät sensorikokouksen tekemät lopullisen arvostelun linjaukset. Pisteityksestä päätettäessä otetaan huomioon, mitä kullakin tehtävällä halutaan mitata ja miten kokelaiden osaaminen ilmenee. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat opettajien ja sensoreiden merkinnät tai niiden puuttuminen katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Tutkintoaineissa, joissa koesuorituksia on korkeintaan muutamia kymmeniä, yksi sensori arvostelee kaikki kokeet. Muita sensoreita käytetään vain arvostelun laadunvarmistuksessa ja oikaisuvaatimusten käsittelyssä. Suuremmissa oppiaineissa sensoreita on useita. Laki määrää arvostelua tekevien asiantuntijoiden työnjaon salassa pidettäväksi vuoden ajaksi arvostelun valmistumisesta (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, 24 §).Sensori ei saa arvostella koesuorituksia lukiosta, jossa hän opettaa tai jonka opiskelijaan hänellä on sukulaisuussuhde.
Arvosanojen määrittäminen
Lautakunta päättää arvosanojen pisterajat kullakin tutkintokerralla erikseen, kun arvostelutyö on saatu päätökseen. Arvosanojen pisterajat määritetään varsinaisten kokelaiden saamien pisteiden perusteella. Varsinaisia kokelaita ovat kokeeseen ensimmäistä kertaa osallistuvat, jotka suorittavat ylioppilastutkintoa lukion oppimäärän perusteella. Siten esimerkiksi uusijoiden lukumäärä ja heidän saamansa pisteet eivät vaikuta arvosanojen pisterajoihin.
Lautakunnan aktuaari laskee kullekin aineelle alustavat pisterajat. Lautakunnan valiokunnat määrittävät arvosanojen pisterajat aktuaarin tekemän laskentatyön perusteella. Lopullisesti pisterajat hyväksyy Ylioppilastutkintolautakunnan yleiskokous.
Pisterajojen määrittelyssä käytetään standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo (SYK) -menetelmää niissä aineissa, joiden pistejakauma sen sallii. Kokeissa, joissa osallistujamäärä on pieni tai jakauma hyvin vino käytetään kriteeriperusteista arvosanojen määrittämistä. Näissäkin tapauksissa tilastollisia tarkasteluja voidaan käyttää tukena pisterajojen määrittämisessä, mutta ne eivät suoraan perustu niihin.
Arvostelun laadun ja yhtenäisyyden varmistaminen
Lopullista arvostelua varten tehdään paljon yhtenäistämistyötä, jotta erilaisia vastauksia voidaan arvioida. Sensorikokouksella on käytössään laaja kirjo erilaisia vastauksia, ja lopullisessa arvostelussa tehdään vielä tarkentavia linjauksia tyypillisistä ansioista ja virheistä. Arvostelulinjausten tarkentamisen seurauksena yksittäisen kokelaan pisteet voivat nousta tai laskea alustavasta arvostelusta. Sensorikokouksessa tapahtuneet muutokset ovat yksi merkittävä syy siihen, miksi kokelaiden pisteet muuttuvat alustavan ja lopullisen arvostelun välillä.
Jokainen sensori on velvollinen vertaamaan omaa arvosteluaan alustavaan arvosteluun. Arvostelupalvelun käyttöliittymä ohjaa sensoria kiinnittämään huomiota tilanteisiin, joissa alustavan ja lopullisen arvostelun pisteet eroavat. Jos ero on suuri, vastauksen arvostelee yleensä toinen ja tarvittaessa kolmaskin sensori. Usean sensorin käyttö on osa arvostelun laadunvarmistusta, joka parantaa arvostelun yhdenmukaisuutta. Laadukkaan sensoroinnin toteutumista varmistetaan myös esimerkiksi pistotarkistuksilla.
Päätökseen, jolla koesuoritus on arvosteltu, voi vaatia lautakunnalta oikaisua. Katso ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseen.