Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa

Jos erityisjärjestelyille tutkinnon kokeisiin on tarvetta aikaisemman päätöksen voimassaolon päätyttyä, tulee niitä hakea uudestaan. Hakeminen tapahtuu lukion kautta. Hakemukseen voi liittää aikaisemmat lausunnot, mikäli tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta. Jos aikaisempaa lausuntoa ei ole, sitä ei ole saatavilla, tai tilanne on muuttunut, tulee hakemukseen liittää uusi lausunto. Lukiolla ei ole velvollisuutta laatia muille kuin omille opiskelijoilleen uutta lausuntoa. Tarvittaessa uuden lausunnon voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta. Kun erityisjärjestelyitä haetaan vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan perusteella, tarvitaan aina uudet lausunnot.

Jos äkillinen tai ennakoimaton tilanne vaikuttaa ylioppilastutkinnon suorittamiseen, tulee kokelaan tai hänen huoltajansa välittömästi ottaa yhteyttä lukion rehtoriin. Jos kokelaalla on hajautuskertoja tai uusimiskertoja jäljellä, tulee arvioida, onko kokelaan edun mukaista hakea ilmoittautumisen mitätöintiä esimerkiksi lääkärinlausunnon perusteella vai suorittaa koe erityisjärjestelyitä hyödyntäen.

Jos äkillinen ja ennakoimaton tilanne ilmenee kesken kokeen, valvoja selvittää kokelaan kanssa tilannetta. Akuuteissa hätätilanteissa soitetaan hätäkeskukseen. Muissa sairastumisissa voidaan tarvittaessa kysyä neuvoa terveydenhuollosta.

Lautakunta tarjoaa lukioille tutkintopäivinä palvelunumeron, josta rehtori tai valvoja saa välittömästi yhteyden lautakuntaan äkillisten ja ennakoimattomien tilanteiden arvioimista varten. Menettelyllä varmistetaan, että lukio saa mahdollisista kiireellisistä erityisjärjestelyistä riittävää ohjausta.

Lautakunnan on mahdollista tehdä erityisjärjestelypäätöksiä myös tutkintopäivän aikana. Rehtori päättää erityisjärjestelyistä vain sellaisissa äkillisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa, joissa erityisjärjestelyitä koskevaa hakemusta ei ehditä tehdä Ylioppilastutkintolautakunnalle. Tällaisissa tilanteissa erityisjärjestely myönnetään vain yhdeksi koepäiväksi kerrallaan. Mikäli rehtori tekee päätöksen erityisjärjestelyistä, tulee hänen toimittaa päätös tiedoksi lautakunnalle. Äkillisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa rehtori voi päättää, että kokelas suorittaa kokeensa erillisessä pienryhmätilassa tai erillisessä yksilötilassa tai että hänelle tarjotaan mahdollisuutta hyödyntää lepäämiseen tarkoitettua tilaa. Rehtori arvioi, onko järjestely kohtuullista ja mahdollista toteuttaa ja onko järjestely perusteltu kyseisessä äkillisessä ja ennakoimattomassa tilanteessa. Tieto kirjataan koepöytäkirjaan.

Lisäaika ja muut kuin kokelaan sijoitteluun liittyvät erityisjärjestelyt edellyttävät tarkkaa harkintaa, jotta kokelaan tilanteen vakavuus otetaan huomioon, järjestelyt ovat lukiolle kohtuullisia ja mahdollisia toteuttaa ja päätös ei vaaranna kaikkien kokelaiden yhdenvertaista kohtelua tutkinnossa. Lautakunnan puhelinpalvelun kanssa tehtävän kokonaisarvion pohjalta vaihtoehtoina ovat esimerkiksi rehtorin päätös kyseiselle koepäivälle, lautakunnan päätös jäljellä oleville koepäiville tai jokin muu ratkaisu. Päätös erityisjärjestelystä tehdään ehdollisena, jos äkillisestä ja ennakoimattomasta tilanteesta tarvitaan lääkärinlausunto tai muita selvityksiä kokeen jälkeen.

Jos kokelaalla on lautakunnan päätöksellä myönnetty ehdollinen erityisjärjestely esimerkiksi sairauskohtauksen varalle, rehtori tai koetilasta vastaava valvoja arvioi erityisjärjestelyn tarpeen koetilanteessa. Tieto erityisjärjestelyn toteuttamisesta merkitään koepöytäkirjaan. Äkillinen ja ennakoimaton tilanne voidaan hakemuksesta ottaa arvostelussa huomioon siten, kuin määrätään luvussa 6. Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottaminen arvostelussa. Hakemukset koepäivänä sattuneesta sairastumisesta tai muista äkillisistä ja ennakoimattomista tilanteista, jotka halutaan otettavan huomioon arvostelussa, tulee toimittaa Ylioppilastutkintolautakunnalle välittömästi, kuitenkin viimeistään kahden viikon sisällä tutkintokerran viimeisestä koepäivästä.

Ylioppilastutkinnon kokeet laaditaan siten, että niiden suorittaminen annetussa ajassa on yleisesti ottaen mahdollista. Ylioppilastutkinnon kokeet ovat kypsyyskokeita, jotka edellyttävät kokelaalta myös kykyä hallita ajankäyttöään. Arvostelukriteereissä (lopulliset hyvän vastauksen piirteet) otetaan huomioon myös ajankäyttöön liittyviä näkökulmia yleisellä tasolla. Kokelas voi saada erityisjärjestelynä lisäaikaa kokeen suorittamiseen. Lisäajan tarkoitus on turvata tarkoituksenmukainen vastausaika niille kokelaille, joille kokeen suorittaminen on hakemuksesta ilmenevän koesuoritusta heikentävän syyn takia merkittävästi tavanomaista hitaampaa tai jotka tarvitsevat merkittäviä taukoja kokeesta suoriutuakseen. Kokelaan tarvitsemat tauot voivat olla lepotaukoja tai lisäaikaa sairauden vaatimiin hoitotoimenpiteisiin kokeen aikana. Koesuoritusta heikentävän syyn ja lisäajan perusteluiden tulee käydä ilmi lautakunnalle toimitetusta erityisjärjestelyhakemuksesta.

Lisäaikaa voidaan myöntää kaksi tuntia. Tätä lyhyempien erimittaisten lisäaikojen myöntäminen vaikeuttaisi suhteettomasti kokeen valvontaa ja aiheuttaisi häiriötä koetilanteeseen. Tätä pidemmät lisäajat ovat lähtökohtaisesti kokelaan jaksamisen kannalta ongelmallisia, eivätkä ne ole kohtuullisia ja mahdollisia toteuttaa eri lukioissa. Myönnettävä lisäaika on aina samanpituinen, vaikka kokelaalla olisi useampi koesuoritusta heikentävä syy, jonka perusteella lisäaikaa voi hakea.

Lisäaika voidaan myöntää myös ehdollisena. Tällöin kokelaalla on yleensä jokin sairaus, joka ei tavallisesti edellytä lisäaikaa, mutta joka voi altistaa kokelaan sairauskohtaukselle. Sairauskohtauksen sattuessa (ennakoimaton tilanne sairauden hoidossa) kokelas saa ylittää kirjoitusajan enintään kahdella tunnilla.

Rehtori tai valvoja arvioi erityisjärjestelyn tarpeen koetilanteessa. Tieto erityisjärjestelyn toteuttamisesta merkitään koepöytäkirjaan.

Kokelas voi saada erityisjärjestelynä oikeuden suorittaa tutkinnon kokeet erillisessä pienryhmätilassa, jossa koetta suorittaa korkeintaan kahdeksan kokelasta. Rehtori voi sijoittaa tilaan myös muita kokelaita kuin niitä, joilla on pienryhmätilaa koskeva erityisjärjestelypäätös. Kokelasmäärästä voi poiketa pienryhmätilaa koskevan erityisjärjestelypäätöksen saaneiden kokelaiden suostumuksella. Erillinen pienryhmätila järjestetään tavalla, joka on lukion ja kokelaiden kannalta kohtuullinen ja mahdollinen toteuttaa. Erillinen pienryhmätila voidaan järjestää myös varsinaiseen koetilaan esimerkiksi sermein. Lukion on järjestettävä erilliseen tilaan valvonta. Kuulovammaisen kokelaan erityisjärjestelyt erillisessä tilassa edellyttävät, että tila on mahdollisimman hiljainen, jotta kuunteluolosuhteet ovat kokelaalle sopivat. 

Poikkeustapauksissa kokelas voi saada oikeuden suorittaa kokeen yksin omassa erillisessä yksilötilassaan. Tällainen poikkeustilanne syntyy, jos erillinen pienryhmätila ei ole riittävä ja kokelaalla on erityisen painavat terveydelliset perusteet tai jos kokelaan kokeen suorittaminen voi haitata muiden kokelaiden kokeen suorittamista.

Kokelas voi saada erityisjärjestelynä oikeuden käyttää erillistä tilaa lepäämistä varten. Kokelas ei saa tilassa vastata koetehtäviin tai tehdä muistiinpanoja. Erityisjärjestely on tarkoitettu kokelaille, jotka kykenevät suorittamaan kokeen varsinaisessa koetilassa. Lepäämiseen tarkoitettu tila voidaan järjestää myös varsinaiseen koetilaan esimerkiksi sermein. Lukion on järjestettävä tilaan valvonta, jotta kokelaat eivät pääse tilassa kommunikoimaan keskenään. Lepäämiseen tarkoitettua tilaa valvovan henkilön ei tarvitse täyttää lautakunnan Yleisten määräysten ja ohjeiden määrittämiä valvojan vaatimuksia koejärjestelmän hallinnasta.

Kokelaalle voidaan erityisjärjestelynä myöntää

• oikeus suurentaa kirjasinkokoa, jos tavanomainen suurentaminen ei riitä
• oikeus käyttää näyttöä, joka on enimmäiskooltaan suurempi kuin Kokelaan tietokonetta koskevissa ohjeissa on määritelty (ks. Yleiset määräykset ja ohjeet, liite 2)
• molemmat edellä mainituista.

Hakemuksesta pitää ilmetä, miksi tavanomainen suurentaminen ei riitä kokelaalle.

Lautakunnan Yleisten määräysten ja ohjeiden kohta Kokelaan tietokone ja lisälaitteet koskee myös näyttöjä.

Valvoja ei voi määrätä kokelasta pienentämään vastausikkunoiden kirjasinkokoa, mallikuvia tai muita merkintöjä, jos kokelaalle on myönnetty oikeus suurentaa kirjasinkokoa. Lukion tulee sijoittaa näitä erityisjärjestelyitä hyödyntävät kokelaat esimerkiksi koetilan takariviin siten, että heidän tuottamansa vastaukset eivät näy muille kokelaille.

Kuulovammaiselle kokelaalle voidaan myöntää erityisjärjestelynä oikeus suorittaa ääniaineistoiltaan rajoitettu koe. Koe voi rakenteeltaan, tehtävämääriltään ja pisteytykseltään erota lautakunnan koekohtaisissa määräyksissä ilmoitetusta, mutta kokeen maksimipistemäärä ja arvosanojen pisterajat ovat samat kuin muiden kokelaiden suorittamassa kyseisen aineen kokeessa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi poistamalla kuullun ymmärtämisen tehtävät, jolloin pisteet lasketaan kaavan avulla: 

tavanomaisen kokeen enimmäispistemäärä x (kokelaan muista kokeen osista saama pistemäärä / kokeen muiden osien enimmäispistemäärä)

Koe laaditaan siten, että myös vaikeasti kuulovammainen kokelas voi vastata kokeeseen ja saavuttaa korkeimman arvosanan. 

Tutkintoon ilmoittautuessaan erityisjärjestelypäätöksen saanut kokelas ilmoittautuu ääniaineistoiltaan rajoitettuun kokeeseen. Ilmoittautuminen ääniaineistoiltaan rajoitettuun kokeeseen on sitova. Lukion tulee tutkinnon materiaalitilauksen yhteydessä ilmoittaa niiden kokelaiden lukumäärä, jotka suorittavat erityisjärjestelypäätöksen mukaisen kokeen.

Kokelas voi saada erityisjärjestelynä oikeuden avustajan käyttöön ylioppilastutkinnon kokeissa. Avustajan käytön edellytys on, että kokelas ei ilman avustajaa pysty tekemään tutkinnon kokeita. 

Avustajia on kahdenlaisia:

1. Avustaja tukee kokelaan suoriutumista koetilanteessa, kuten auttaa muiden kuin kokeen suorittamiseen käytettävien apuvälineiden käytössä tai käyttää kokelasta WC:ssä, mutta ei auta kokelasta koesuorituksen tekemisessä.
2. Avustaja auttaa kokelasta koesuorituksen tekemisessä kokelaan pyyntöjen mukaisesti. Avustaja voi tuottaa kokelaan ilmaisemat vastauksen koejärjestelmään, mutta kokelas on kuitenkin itse vastuussa vastauksen sisällöstä. Avustaja ei saa oma-aloitteisesti edistää vastausten muodostamista. Avustaja voi lukea ääneen koetehtävät aineistoineen ja kuvailla tarvittavia yksityiskohtia. Avustaja voi käyttää kokeen suorittamisessa tarvittavia välineitä. Koetilaisuudet, joissa käytetään tällaista avustajaa, järjestetään erillisessä yksilötilassa ja äänitetään tai videoidaan. Tallenteet toimitetaan tutkinnon jälkeen lautakuntaan.

Hakemuksessa tulee yksilöidä, kumpaan ryhmään kuuluvaa avustajaa haetaan. 

Avustaja ei saa samaan aikaan toimia kokeen valvojana.

Koetilaisuudessa avustavan henkilön tulee olla esteetön hallintolain (434/2003) 28 § esteellisyysperusteiden mukaan. Henkilö on esteellinen, mikäli hän on kokelaan puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso; vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, sisaruksen lapsi ja entinen puoliso sekä vastaava puolisukulainen. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä. Henkilö on myös esteellinen, jos hän asuu samassa taloudessa. Rehtorin velvollisuus on tarkistaa, että avustaja tai tulkki ei ole esteellinen.

Kokelaalla on mahdollisuus saada käyttöönsä säädettävä pöytä ja tuoli kokeessa sairauden tai vamman perusteella. Tämän järjestelyn tarkoitus on turvata kokelaan mahdollisuus kokeen suorittamiseen. Lukio kuitenkin päättää koetilan kalusteista. Järjestely pitää ottaa huomioon istumajärjestystä laadittaessa. 

Hakemuksesta pitää ilmetä, mitä erityisjärjestelyjä on käytetty ja miksi muut erityisjärjestelyt eivät ole riittäviä.

Jotta sairaus tai vamma voidaan ottaa huomioon ylioppilastutkinnossa, tulee kokelaan tai hänen huoltajansa hankkia lääkärin, psykologin, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan lausunto sairaudesta tai vammasta sekä muut tilanteen selvittämiseen tarvittavat liitteet. Lausunnon tilalla voidaan käyttää myös OmaKannasta saatavia tietoja. Myös esimerkiksi rehtorin ja erityisopettajan lausunnoilla on mahdollista täydentää tietoja kokelaan tilanteesta. Lausunnoista tulee ilmetä koesuoritusta heikentävä syy ja syyn vaikutukset kokeiden suorittamiseen. 

Sairauden tai vamman perusteella voidaan kokelaalle myöntää erityisjärjestelyjä ylioppilastutkinnon kokeiden suorittamista varten. Myös raskaudesta johtuvien tarpeiden perusteella voidaan myöntää erityisjärjestelyjä. 

Erityisjärjestely voidaan myöntää myös ehdollisena esimerkiksi silloin, jos kokelaalla on jokin sairaus, joka ei tavallisesti edellytä erityisjärjestelyä, mutta joka voi altistaa kokelaan sairauskohtaukselle. 

Ylioppilastutkintolautakunta luokittelee sairauden tai vamman vaikutuksen koesuoritukseen neliportaisella asteikolla: ei vaikuta, vaikuttaa jonkin verran, vaikuttaa merkittävästi ja vaikuttaa erittäin paljon. Luokittelu vaikuttaa sairauden tai vamman huomioon ottamiseen arvostelussa (ks. luku 6 Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottaminen arvostelussa).

Jotta lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus voidaan ylioppilastutkinnossa ottaa huomioon, tulee kokelaan hankkia asiaa koskeva lausunto. Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudesta ja sen vaikeusasteesta antaa lausunnon asiaan perehtynyt erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti. Erityisopettajalla tarkoitetaan tässä henkilöä, joka täyttää valtioneuvoston asetuksen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) 11 a §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset tai henkilöä, joka on määrätty hoitamaan kyseistä tehtävää kyseessä olevassa lukiossa saman asetuksen 23 §:n tai lukiolain (714/2018) 57 §:n mukaisen erivapauden perusteella. Psykologilla tarkoitetaan tässä oppilaitoksen oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) tarkoitettua psykologia. 

Lausuntoon tarvitaan myös vähintään kahden eri aineryhmän opettajan lausunnot kokelaan suoriutumisesta. Lautakunta suosittelee, että äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan lisäksi lausuntonsa antaa kielenopettaja, reaaliaineen opettaja tai matematiikan opettaja sen mukaan, mitä aineita koskevia erityisjärjestelyjä kokelaalle haetaan. 

Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden arvioinnissa ylioppilastutkintoa varten tulee käyttää Niilo Mäki Instituutin (NMI) Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötesti nuorille ja aikuisille -testistöstä seuraavia testejä:

• Sanalista, aika
• Pseudosanalista, aika
• Teksti, luetut sanat yhteensä
• Sanalista, oikein luetut
• Pseudosanalista, oikein luetut
• Teksti, oikeellisuusprosentti

Seulontatesteinä suositellaan käytettäväksi NMI:n DigiLukiseulaa tai NMI:n Lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja aikuisille -testistöä. 

Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden selvittämiseksi voi näiden testien lisäksi tarvittaessa käyttää myös muita testejä. Kokelaan oikeusturvan vuoksi tulee käyttää sellaisia testejä, jotka on kehitetty perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 ja lukion opiskelijoiden valtakunnalliseen testaukseen. Testien tulee olla luotettavasti normeerattuja. Ruotsinkielisten kokelaiden testeistä kerrotaan ruotsinkielisessä määräyksessä. Vieraskielisille kokelaille sovelletaan tutkintokielen testejä ja lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden lausunnossa annetaan kokonaisarvio kokelaan tilanteesta.

Testien lisäksi lausunnon laadinnassa on hyödynnettävä kokelaan lukioaikaisia koevastauksia ja muita suorituksia reaaliaineissa tai äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä vieraassa kielessä. Lausunnon laatijan tekemä vaikutusarvio perustuu kokonaisarviointiin testituloksista, opettajien lausunnoista ja muista havainnoista. Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden vaikutus ylioppilastutkinnossa luokitellaan neliportaisella asteikolla: ei vaikuta, vaikuttaa jonkin verran, vaikuttaa merkittävästi ja vaikuttaa erittäin paljon. Luokittelu vaikuttaa myönnettäviin erityisjärjestelyihin a lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden huomioon ottamiseen arvostelussa (ks. luku 6. Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottaminen arvostelussa).

Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden perusteella voidaan kokelaalle myöntää erityisjärjestelyjä ylioppilastutkinnon kokeiden suorittamista varten. Mikäli lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus vaikuttaa

• jonkin verran kokeen suorittamiseen, voidaan kokelaalle myöntää oikeus suurentaa kirjasinkokoa ja oikeus suurempaan näyttöön;
• merkittävästi kokeen suorittamiseen, voidaan kokelaalle myöntää edellisen lisäksi lisäaikaa kokeen suorittamiseen;
• erittäin paljon kokeen suorittamiseen, voidaan kokelaalle myöntää edellisen lisäksi oikeus erilliseen pienryhmätilaan.

Jotta erityisen vaikea elämäntilanne voidaan ottaa ylioppilastutkinnossa huomioon, tulee kokelaan hankkia asiaa koskeva lausunto. Erityisen vaikea elämäntilanne voi johtua esimerkiksi lähiomaisen vakavasta sairastumisesta tai kuolemasta, vaikeasta perhetilanteesta tai raskaasta oikeudellisesta prosessista. 

Lausunnon voi antaa esimerkiksi kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja tai lääkäri. Erityisjärjestelyn saaminen ei edellytä lääketieteellistä diagnoosia, mutta tällaista lausuntoa voidaan hyödyntää erityisjärjestelyn tarpeen arvioinnissa. 

Myös rehtorin ja erityisopettajan lausunnoilla on mahdollista täydentää edellä mainittuja lausuntoja. 

Erityisen vaikeasta elämäntilanteesta kärsivälle kokelaalle voidaan myöntää erityisjärjestelyjä ylioppilastutkinnon kokeiden suorittamista varten. Ylioppilastutkintolautakunta luokittelee vaikean elämäntilanteen vaikutuksen koesuoritukseen neliportaisella asteikolla: ei vaikuta, vaikuttaa jonkin verran, vaikuttaa merkittävästi ja vaikuttaa erittäin paljon. Luokittelu vaikuttaa erityisen vaikean elämäntilanteen huomioon ottamiseen arvostelussa (ks. luku 6 Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottaminen arvostelussa).

Vieraskieliselle kokelaalle, jolla on puutteita opetuskielen hallinnassa, voidaan hakemuksesta myöntää erityisjärjestelynä kaksi tuntia lisäaikaa muissa kuin vieraan kielen kokeissa. Erityisestä syystä vieraskielisyyteen rinnastettavana pidetään sitä, että kokelaalla on puutteita tutkintokielen hallinnassa, esimerkiksi jos ruotsinkielinen kokelas suorittaa ylioppilastutkinnon suomeksi (tai päinvastoin). Erityinen syy voi olla esimerkiksi kokelaan asuinpaikkakunta tai se, että kyseessä on erityisen koulutustehtävän lukio. 

Hakemus on tarkoituksenmukaista tehdä ennen tutkinnon aloittamista, mutta vasta siinä vaiheessa, kun kokelaalla on kokemusta lukio-opintojen suorittamisesta ja lausunnonantajilla on riittävää tietoa kokelaan kielitaidosta.

Hakemuksesta tulee ilmetä väestörekisteriin merkitty äidinkieli, kotona käytettävät kielet sekä koulunkäynti, opiskelu tai työskentely suomeksi tai ruotsiksi arvioituun tutkinnon aloitusajankohtaan mennessä. Jos kokelas on käynyt koulua, jossa opetusta annetaan vieraalla kielellä, suomenkieliseksi opiskeluksi katsotaan kuitenkin aika, jonka opiskelija on osallistunut suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetukseen ja ruotsinkieliseksi opiskeluksi aika, jonka opiskelija on osallistunut ruotsin kieli ja kirjallisuus tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetukseen. Koulunkäyntiin suomeksi tai ruotsiksi luettavasta ajasta ei vähennetä loma-aikoja, vaikka opiskelija olisi viettänyt ne muualla kuin Suomessa. Lautakunta pisteyttää kokelaan kielitaustan oheisen taulukon kriteerien 1–2 perusteella.

Taulukko: Kokelaan kielitaustan pisteytys

Hakemukseen liitetään lausuntona kahden opettajan arvio vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan vaikutuksesta opintomenestykseen. Jos opetuskieliä on useita, kohdistuu arviointi tutkinnon kieleen. Molemmat opettajat arvioivat erikseen vaikutuksen opintomenestykseen alla olevan taulukon kriteerien 3.1–3.4 perusteella. Opettajista toinen on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja tai suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opettaja. Toinen opettaja on reaaliaineen opettaja. Jos lausuntoa ei ole perustellusta syystä mahdollista saada kahdelta opettajalta, hakemukseen voi poikkeuksellisesti liittää vain yhden opettajan lausunnon. Lautakunta ottaa tämän huomioon hakemuksen pisteytyksessä.

Taulukko: Opettajan arvion pisteytys

Kokelaan kielitaustastaan saamat pisteet ja kummankin opettajan arviosta saadut pisteet lasketaan yhteen. Jos kokelas saa yhteensä vähintään 20/36 pistettä kriteerien perusteella ja hakemuksesta ilmenee lisäajan tarve, voidaan kokelaalle myöntää lisäaikaa.