Maamerkkejä arvostelun tueksi toisen kotimaisen kielen ja joidenkin vieraiden kielten kirjoitustehtävistä
Vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen kokeen opetuksen ja kirjoitussuoritusten arvioinnin tueksi on usein kaivattu maamerkkejä, eli esimerkkisuorituksia eri pistemäärän saaneista kirjoitussuorituksista.
Tältä sivulta löydät linkit ylioppilaskokeen toisen kotimaisen kielen ja joidenkin vieraiden kielten kirjoitustehtävien vastausten maamerkkeihin. Niistä opiskelija voi saada vihjeitä mm. siitä, miten viestinnällisyys toimii ja mihin hyvän tekstin rakenne perustuu. Esimerkeistä toivotaan olevan hyötyä myös opettajille heidän puhuessaan omille opiskelijoilleen tekstien laatimisesta ja arvioidessaan opiskelijoiden suorituksia.
Oheisena on maamerkkisuorituksia seuraavista kielistä ja oppimääristä:
Kunkin tekstin yhteyteen on merkitty sensoriryhmän antama pistemäärä ja lyhyet perustelut.
Miten maamerkit on kerätty?
Maamerkkiaineisto on kerätty eri lukioiden opiskelijoilta, jotka ovat kirjoittaneet tekstejä esimerkiksi abikursseilla. Pieni osa esimerkeistä on kerätty ylioppilaskokeen vastauksista. Kaikkiin vastauksiin on kirjoittajan lupa käyttää ja julkaista niitä EU:n tietosuojasäännöksen mukaisesti. Sellaiset kohdat, joista kirjoittajan voisi tunnistaa, on poistettu tai muutettu.
Lämmin kiitos kaikille maamerkkiaineiston keräämiseen osallistuneille opiskelijoille ja opettajille sekä lautakunnassa suoritukset arvostelleille asiantuntijoille.
Pitkän oppimäärän kirjoitustehtävän arviointikriteeristöä päivitetty
Ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten pitkän oppimäärän kokeiden kirjoitustehtävän kriteeristöä on päivitetty. Päivitetty kriteeristö on käytössä ensimmäisen kerran syksyn 2023 tutkinnossa. Arviointikriteeristön muokkaus oli tarpeen, sillä vanha asteikko oli niin hienosyinen, että kirjoitustehtävien vastausten arvioiminen nykyisen lukion opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti viestinnällisyys etusijalla oli todella haastavaa. Uusi, harvempi asteikko parantaa arvioinnin yhdenmukaisuutta. Samalla eroteltiin omiksi kohdikseen aiemmin yhdistetyt eri asioihin viitanneet kriteerit tekstin rakenne ja sisältö sekä kielellinen laajuus ja tarkkuus. Pääkriteerinä säilyy viestin välittyminen. Kriteerien tarkistamisen yhteydessä niiden sanamuotoja selkeytettiin ja muokattiin vastaamaan nykyään käytössä olevaa opetussuunnitelmaa.
Muutostyö oli runsaan kahden vuoden prosessi. Sen aikana eri kielten sensorit arvioivat vastauksia päivitetyllä kriteeristöllä ja antoivat siitä palautetta, jonka perusteella kriteeristöä hiottiin lisää. Muutostyössä tärkeää oli myös analysoida, miten muutos vaikuttaisi kokelaiden saamiin ylioppilastutkinnon arvosanoihin. Jo toteutuneiden kolmen tutkintokerran kirjoitustehtävän vastausten pisteitä muutettiin laskennallisesti uuden asteikon mukaisiksi pisteiksi. Laskennan avulla verrattiin kokelaiden saamia arvosanoja ja heidän järjestystään. Asteikon muutos ei juurikaan muuttanut arvosanajakaumia.
Lyhyen oppimäärän ja keskipitkän oppimäärän kirjoitustehtävän arvostelukriteeristö säilyy toistaiseksi ennallaan.