Pitkän matematiikan kokeen puutteellinen tehtävänanto laski pisterajoja

Kevään ylioppilastutkinnon matematiikan pitkän oppimäärän kokeen tehtävässä 5 (Lämpötilaruudukko) oli puutteellinen tehtävänanto, joka teki tehtävästä aiottua vaativamman. Sensorikokouksen päättämä arvostelulinjaus laski kokeen pisterajoja.

Apollo-hahmo ja silmälasipäinen ihmishahmo ylioppilaslakkeineen.
Kuva: Antti Heikkinen / Source.

Matematiikan pitkän oppimäärän kokeen tehtävänannossa 5 oli virhe. Tehtävän kehyskertomus oli puutteellinen, eikä se vastannut matemaattista tehtäväksiantoa. Tehtävän muotoilu viittasi tilanteeseen, jossa tehtävälle olisi yksikäsitteinen ja olemassa oleva numeerinen ratkaisu. Matemaattisesti kyse oli kuitenkin tilanteesta, jossa mitkään muuttujien x:n ja y:n arvot eivät toteuta kaikkia tehtävänannosta muodostettavia yhtälöitä. Tämä teki tehtävästä aiottua vaativamman. Lukion oppimäärään kuuluu kuitenkin myös tällaisia matemaattisia tilanteita. 

Sensorikokous otti arvostelulinjausten laatimisessa huomioon lukion opetussuunnitelman perusteiden, aikaisempien vastaavien tehtävien ja kokelaiden yhdenvertaisuuden näkökulmia. Tehtävän 5 vastauksilta on edellytetty kolmen yhtälön käsittelyä täysien pisteiden saavuttamiseksi. Tämä vastaa matemaattista tehtäväksiantoa. Lopullisissa hyvän vastauksen piirteissä on kuvattu, miten vastauksen eri vaiheista annetaan pisteitä. Kokelaan ei tarvitse tunnistaa, että tehtävässä on ollut virhe. 

Jos vastauksessa on käsitelty vain kahta yhtälöä, vastauksesta ei ole voinut saada täysiä pisteitä toisin kuin alustavissa hyvän vastauksen piirteissä oli ennakoitu. Sensorikokous piti tärkeänä, että arvostelu on linjassa aiempien vuosien tehtävien kanssa ja vastaukselta edellytetään ratkaisun olemassaolon ja yksikäsitteisyyden varmistamista. Tehtävänannon puutteellisuus on otettu huomioon siten, että kahden yhtälön ratkaisuista on voinut kuitenkin saada 10 pistettä. 

Näiden arvostelulinjausten mukaisesti valtaosa vastauksista saa 10 pistettä. Tämä vaikuttaa pisterajoihin laskevasti siten, että parhaimpien arvosanojen pisterajat ovat noin kaksi pistettä matalammat. Alimpien pisterajojen kohdalla vaikutus on jonkin verran pienempi, koska osassa vastauksista on muita puutteita. 

Noin 10 %:ssa vastauksista on annettu 12 pistettä. Osa kokelaista on vastannut muihin, mahdollisesti vaativampiin tehtäviin. He saavat pisteitä vastauksissa näytetyn matemaattisen osaamisensa mukaan. He saavat arvosanan koko kokelasjoukon perusteella määritettyjen hieman matalampien pisterajojen mukaisesti. 

Osa kokelaista on käyttänyt paljon aikaa kyseiseen tehtävään. Tätä ei valitettavasti voida ottaa huomioon arvostelussa. Ylioppilastutkinnon kokeet edellyttävät kokelailta aktiivista oman ajankäytön soveltamista vastaamisen edetessä.  

"Arvostelun linjauksessa on pyritty kaikkien kokelaiden kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. Arvostelulinjauksesta seurannut pisterajojen lasku on kokelaiden edun mukaista riippumatta siitä, miten tehtävän on ratkaissut tai onko kokelas valinnut vastattavakseen jonkun muun tehtävän”, toteaa Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä. 

Lautakunta pahoittelee tehtävänannon virhettä.