Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen uudistusta valmistellaan
Ylioppilastutkintolautakunta valmistelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeiden uudistamista. Vastaava uudistus koskee myös ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koetta.
Lautakunta ja ainejaoksen edustajat ovat valmistelleet muutosta puolentoista vuoden ajan. Valmistelussa on perehdytty kokeista annettuun palautteeseen ja käyty vuoropuhelua oppiaineen opettajien kanssa, jotta kehittämiseen saadaan monipuolisesti eri näkökulmia. Alla esitetyt uudistamisen tavoitteet ja pohdinnat alustavasta rakenteesta ovat saaneet sidosryhmäkeskusteluissa kannustavaa palautetta. Lisää valmistelutyötä kuitenkin tarvitaan, ennen kuin lautakunta voi päättää uudesta rakenteesta.
Lukiossa opiskeltava suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on tarkoitettu opiskelijoille, joiden suomen peruskielitaidossa on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella. Kokelas voi suorittaa ylioppilastutkinnossa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame ja hän on opiskellut oppimäärän lukio-opinnot. Kokelas voi myös hakea Ylioppilastutkintolautakunnalta osallistumisoikeutta painavan syyn vuoksi. Tällöin arvioidaan opetuskielen puutteellisen hallinnan vaikutusta opintomenestykseen.
Uudistus on luonteva osa kokeen kehittämisjatkumoa. Suomi toisena kielenä -kokeen suorittaminen on ollut mahdollista vuodesta 1996 lähtien. Edellinen uudistus toteutettiin, kun koe muuttui digitaaliseksi syksyllä 2018. Suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen suoritusmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti vuosikymmenen aikana.
Kuva: Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeiden osuus ylioppilastutkinnoissa vuosina 2008–2022
Tavoitteet
Uudistus vastaa palautteeseen, jonka mukaan nykyinen koe koetaan työlääksi ja koeaika riittämättömäksi. Koe laaditaan opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisesti, ja se kertoo myös kokelaan jatko-opintovalmiuksista korkeakouluihin. Kokelaalla tulisi olla hyvä mahdollisuus osoittaa monipuolisesti osaamisensa koeajan puitteissa. Vaikka kokelaiden koeaika pitenee, arvostelu pidetään työmäärältään kohtuullisena.
Uudistus lähentää suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koetta suomen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeeseen. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on lukiokoulutuksessa rinnakkainen suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärälle. Lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistuksissa oppimäärien rakenteet ja sisällöt ovat myös lähentyneet toisiaan. Uudessa kokeessa käytettävät aineistot ja tehtävätyypit voivat vastata nykyistä paremmin lukion opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin.
Alustava suunnitelma uudesta rakenteesta
Uudessa rakenteessa nykyisen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen tehtävät jaetaan kahdelle koepäivälle. Myös suomen äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksipäiväinen: lukutaidon ja kirjotustaidon kokeet suoritetaan eri päivinä. Nykyisin suomi toisena kielenä -koe suoritetaan vain toisena äidinkielen koepäivistä.
Lukutaidon koepäivässä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeessa on kuuntelemisen ja lukemisen osuudet. Kuullun ymmärtäminen on jo vakiintunut digitaalisen kokeen osaksi. Kuuntelemisen osuudessa aineistona voi olla esimerkiksi videoita, podcasteja ja äänikirjoja. Erilaisia tehtäviä voi olla 2–3. Lukemisen osuudessa tekstit ja tehtävätyypit voivat olla aiempaa moninaisempia. Kokeen sisäinen koherenssi kasvaa, kun aineistot ja tehtävät voivat tukea toisiaan aiempaa paremmin.
Kirjoitustaidon koepäivässä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeessa on lyhyt kirjoitustehtävä ja kirjoitelma. Nykyisessä kokeessa käytetty lyhyt kirjoitustehtävä säilyy. Se mittaa eri asioita kuin kirjoitelma ja ennustaa esimerkiksi reaaliaineiden kokeissa menestymistä. Kirjoitelma edellyttää jatkossa aineistojen käyttämistä. Aiemmin käytössä olleet pelkän otsikon sisältävät kirjoitelmavaihtoehdot poistuvat.
Kirjoitelman lähtökohtana hyödynnetään äidinkielen kirjoitustaidon kokeen rakennetta: kokelas valitsee 1–2 aineistoa ja voi kirjoittaa vaihtoehtoisesti joko pohtivan tai kantaa ottavan tekstin. Kirjoitelman pituus olisi kuitenkin sama kuin nykyisin eli lyhyempi kuin suomen äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeessa. Myös aineistojen määrä on pienempi. Kokelas antaa itse otsikon kirjoitelmalle.
Kirjoitelman valmistelutyö edellyttää myös kriteereiden uudistamista. Lähtökohtana on selkeys ja erottelevuus. Äidinkielen kirjoitustaidon kokeen kriteerit voivat toimia rinnakkaisena mallina, mutta kriteerien valmistelussa otetaan huomioon suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ominaispiirteet.
Valmistelu ja käyttöönotto
Lautakunta jatkaa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen rakenteen, määräysten ja arvostelukriteerien valmistelua. Myös uudistuksen vaikutuksia arvioidaan. Uudesta rakenteesta järjestetään loppuvuodesta lausuntokierros, jossa sidosryhmillä ja muilla asiasta kiinnostuneilla tahoilla on mahdollisuus lausua näkemyksensä. Lausunnot otetaan huomioon valmistelun edetessä päätösvaiheeseen.
Ensimmäiset uuden rakenteen mukaiset kokeet olisi mahdollista järjestää kevään 2027 tutkinnossa eli syksyllä 2024 lukion aloittavat voisivat valmistautua uuden rakenteen mukaisiin kokeisiin. Aikataulu päätetään vasta lausuntokierroksen jälkeen.
Yhteydenotot: lautakunta@ylioppilastutkinto.fi