Säästöt vaikuttavat ylioppilaskokeisiin syksystä 2026 alkaen
Ylioppilastutkintolautakunta on linjannut säästötoimenpiteistä, jotka koskevat syksyn 2026 sekä vuoden 2027 ylioppilaskokeita. Säästöt toteutetaan niin, etteivät kokeiden luotettavuus ja laatu heikkene oleellisesti. Kokeet laaditaan ja arvostellaan jatkossakin lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
Säästöt vaikuttavat kaikkiin tutkintoaineisiin. Tehtävien ja alustavien hyvän vastauksen piirteiden laadinnassa kiinnitetään huomiota arvostelun tehokkuuteen. Ainekohtaisissa muutoksissa huomioidaan tutkintoaineiden erilaiset piirteet. Eri tutkintoaineiden ratkaisut voivat olla erilaisia, mutta kaikkien aineiden kokeisiin tulee muutoksia. Aineet eivät voi kuitenkaan eriytyä liikaa, sillä ylioppilastutkinto on yhtenäinen kokonaisuus.
Kaikissa kokeissa lukuun ottamatta äidinkielen ja kirjallisuuden koetta käytetään monivalintoja, keskitetysti arvosteltavia tehtäviä tai lyhyitä vastauksia sisältäviä tehtäviä. Tällaisten tehtävien määrä on kohtuullinen ja aineen luonteen mukainen.
Lautakunta on linjannut seuraavista ainekohtaisista toimenpiteistä:
Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeessa otetaan käyttöön merkkimäärärajoituksia tai pienennetään merkkimääräsuosituksia.
Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeissa joitakin avokysymyksiä vaihdetaan monivalintatehtäviksi syksyn 2026 kokeissa. Uudistettu, kaksipäiväinen koe otetaan käyttöön aiemmin ilmoitetun mukaisesti keväällä 2027.
Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeissa vähennetään avokysymysten määrää tai lisätään keskitetysti lautakunnassa arvosteltavien osioiden määrää. Pistemääriä tasoitetaan muissa osioissa.
Matematiikassa muutetaan kokeiden rakenteita tai tehtävätyyppejä nykyisissä määräyksissä kuvattujen rakenteiden pohjalta. Nopeasti arvosteltavien tehtävien osuutta lisätään, osakysymyksiä vähennetään ja tehtävien sijoittumista osiin arvioidaan uudestaan.
Reaaliaineiden kokeissa tehdään muutoksia nykyisten määräysten sallimissa rajoissa. Aiemmissa kokeissa esiintyneitä rakenteita ja tehtävätyyppejä voidaan kuitenkin muuttaa. Kokeissa voi olla enemmän lyhyitä vastauksia edellyttäviä tehtäviä tai monivalintakysymyksiä. Jos niitä ei ole aiemmin ollut lainkaan, jokin tällainen tehtävä otetaan käyttöön. Näiden määrä pidetään kuitenkin tutkintoaineen luonteen mukaisena. Tehtävissä voidaan ottaa käyttöön merkkimäärärajoituksia tai -suosituksia. Myös kriteeritaulukon pistemäärävälyksien harventaminen voi nopeuttaa arvostelua.
Koekohtaisiin määräyksiin tehdään pieniä muutoksia. Lautakunta tiedottaa loppuvuodesta määräysmuutoksista ja mahdollisista tarkennuksista ainekohtaisten säästöjen toteuttamisesta. Kokeiden sisällöt kuuluvat kuitenkin koesalaisuuden piiriin.
“Säästötoimenpiteet ovat valitettavia, mutta nykyisessä rahoitustilanteessa välttämättömiä. Kokeita ja arvostelua joudutaan aina toteuttamaan rahoituksen raameissa. Ylioppilastutkinnon tulosten laatu ja vertailukelpoisuus on keskeistä suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Ylioppilastutkinnon rahoitus pitää turvata tulevina vuosina, jotta säästöt eivät vaikuta enempää kokeiden kattavuuteen ja luonteeseen”, Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo.
Lautakunnan toimintamenot katetaan valtion talousarviossa osoitetuilla määrärahoilla ja ylioppilastutkinnosta kokelailta perittävillä maksuilla. Kuluvan vuoden talousarviossa säästöjen määrä on 787 000 euroa verrattuna vuoteen 2024, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia lautakunnan viime vuoden toimintamenoista. Lisäsäästöjä on kirjattu vuoteen 2027 asti. Arvostelusta maksettavat palkkiot ovat lautakunnan suurin menoerä, eikä taloutta ole mahdollista saada tasapainoon ilman kokeisiin ja arvosteluun tehtäviä muutoksia. Pienentyneen budjettirahoituksen seurauksena lautakunta varautuu arvostelusta maksettavan palkkiosumman pienentymiseen 5 prosentilla. Kokeisiin tehdään muutoksia, jotka vähentävät arvostelutyöhön käytettävää aikaa samassa suhteessa.
Lautakunta tehostaa toimintaansa ja hakee säästöjä myös muista menoista. Lautakunnan kanslian henkilöstöä on vähennetty eläköitymisten ja määräaikaisuuksien päättymisen yhteydessä. Tietojärjestelmistä aiheutuvia kuluja on karsittu tutkinnon toimeenpanon edellyttämään vähimmäistasoon. Abitti 2 -koejärjestelmää on kehitetty ja kehitystyötä jatketaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä erillisrahoituksella. Kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta ei voi käyttää tutkinnon toimeenpanoon.
Ylioppilastutkinnon toimeenpano- ja kehittämissuunnitelma edellyttää kokeiden pitkän aikavälin kehittämistä taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Lautakunta valmistelee pitkän aikavälin muutoksia yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisuja, jotka turvaavat opetussuunnitelman perusteiden mukaisten kokeiden ja arvostelun laatua. Lautakunta tiedottaa pitkän aikavälin muutoksista valmistelun edetessä.
Lisätietoa:
pääsihteeri Tiina Tähkä, tiina.tahka@ylioppilastutkinto.fi, puh. 0295 338 201.