Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe uudistuu kevään 2027 tutkinnosta alkaen

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe on kaksipäiväinen kevään 2027 tutkinnosta alkaen. Lautakunta on julkaissut uudistetun kokeen määräykset verkkosivuillaan 21.8.2024. Vastaava uudistus koskee myös ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koetta.

Kirjaimet Y, T ja L sekä Apollo-hahmo ja kaksi ihmishahmoa.
Kuva: Antti Heikkinen / Source.

Syksyllä 2024 lukion aloittavat valmistautuvat uudistettuun suomi toisena kielenä ja kirjallisuus kokeeseen. Yksipäiväinen koe on jaettu kahdelle koepäivälle kevään 2027 tutkinnosta alkaen. Uudistus pidentää kokelaiden koeaikaa mutta ei lisää työmäärää. Samalla kokeen eri osien painoarvoa on tarkennettu ja tehtäviä sekä kriteerejä päivitetty vastaamaan nykyistä paremmin vuoden 2019 lukion opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita.

Uudistus lähentää suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koetta suomen kielen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeeseen. Oppimäärät ovat lukiokoulutuksessa rinnakkaisia toisilleen. Lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistuksissa oppimäärien rakenteet ja sisällöt ovat myös lähentyneet toisiaan. Uudistetussa kokeessa käytettävät aineistot ja tehtävätyypit voivat siten vastata nykyistä paremmin lukion opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin. Uudistetulla kokeella voidaan arvioida kokelaiden lukion opetussuunnitelman mukaisia tietoja, taitoja ja riittävää kypsyyttä aiempaa monipuolisemmin. Kokeen vaatimustaso ei muutu. 

Uudistetun kokeen kuvaus 

Nykyisin suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe suoritetaan toisena äidinkielen koepäivistä. Kevään 2027 tutkinnosta alkaen kokeen tehtäväkokonaisuuksia suoritetaan molempina ilmoitettuina äidinkielen ja kirjallisuuden koepäivinä. Kumpanakin koepäivänä aikaa kokeen suorittamiseen on kuusi tuntia. 

Kokeen yhteispistemäärä muuttuu nykyisestä 229 pisteestä 160 pisteeseen. Kummankin koepäivän enimmäispistemäärä on 80 pistettä. Lukutaidon ja kuullun ymmärtämisen osakoe jakautuu kuullun ymmärtämisen tehtäväkokonaisuuteen, jonka enimmäispistemäärä on 30–40 pistettä, ja lukutaidon tehtäväkokonaisuuteen, jonka enimmäispistemäärä on 40–50 pistettä. Kirjoitustaidon osakoe jakautuu lyhyeen kirjoitustehtävään, jonka enimmäispistemäärä on 20 pistettä, ja pitkään kirjoitustehtävään, jonka enimmäispistemäärä on 60 pistettä. 

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen ensimmäisenä koepäivänä järjestetään lukutaidon ja kuullun ymmärtämisen osakoe. Kuullun ymmärtämisen tehtäväkokonaisuudessa aineistona voi olla esimerkiksi videoita, podcasteja ja äänikirjoja. Erilaisia tehtäviä voi olla 2–3. Lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa voi olla aikaisempaa monipuolisempia tekstejä ja tehtävätyyppejä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen toisena koepäivänä järjestetään kirjoitustaidon osakoe. Nykyisenlainen lyhyt kirjoitustehtävä säilyy. Kokelas kirjoittaa lyhyen tekstin tehtävänannon pohjalta. Pitkä kirjoitustehtävä edellyttää jatkossa aineistojen käyttämistä. Uudistetussa kokeessa ei ole enää pelkkään kirjoitustehtävän otsikkoon perustuvia vaihtoehtoja. Pitkän kirjoitustehtävän lähtökohtana on hyödynnetty äidinkielen kirjoitustaidon kokeen rakennetta: kokelas valitsee 1–2 aineistoa ja voi kirjoittaa vaihtoehtoisesti joko pohtivan tai kantaa ottavan tekstin. Pitkän kirjoitustehtävän suositeltu pituus on noin 2 000–2 700 merkkiä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja, eli lyhyempi kuin suomen äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeessa. Myös aineistojen määrä on pienempi. 

Myös arviointikriteerit on päivitetty, ja niitä on selkeytetty erityisesti kirjoittamisen osalta. Päivittämisen lähtökohtana oli selkeys ja erottelevuus. Kriteerien valmistelussa otettiin huomioon suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ominaispiirteet ja se, että kokelaan suomen kielitaito on edelleen kehittyvä. 

Valmistelu ja käyttöönotto 

Ylioppilastutkintolautakunta ja ainejaoksen edustajat ovat valmistelleet suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen uudistusta kahden vuoden ajan. Valmistelussa on perehdytty kokeesta annettuun palautteeseen ja käyty vuoropuhelua oppiaineen opettajien ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta kehittämiseen on saatu monipuolisesti eri näkökulmia. 

Uudistetusta kokeesta järjestettiin vuoden 2024 keväällä lausuntokierros, jossa sidosryhmillä ja muilla asiasta kiinnostuneilla tahoilla oli mahdollisuus lausua näkemyksensä. Lausunnot otettiin huomioon valmistelun päätösvaiheessa. 

Lautakunta on antanut määräykset uudistetusta suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeesta ja ne on julkaistu lautakunnan verkkosivuilla 21.8.2024. Täältä löydät uudistetun suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen määräykset ja ohjeet.

Tavoitteena on julkaista esimerkkitehtäviä ja niihin liittyviä maamerkkejä arvostelun tueksi keväällä 2025.