Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen määräykset

Ylioppilastutkintoon osallistuvan kokelaan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe (laki ylioppilastutkinnosta 502/2019, lukiolaki 766/2004, 18 §). Kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään perustuvana kokeena, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame ja hän on opiskellut suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiset opinnot, jotka ovat kokeeseen osallistumisen edellytyksenä lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalle, tai jos hän on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä (L 502/2019, 11 §). 

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella (SiVM 15/2018 vp).  

Kokeessa arvioidaan, miten hyvin kokelas on saavuttanut lukion opetussuunnitelman perusteiden suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteiden mukaisen kielitaidon, sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin. Kokeessa ei edellytetä äidinkielisen tasoista kielitaitoa, vaan otetaan huomioon se, että kokelaan suomen tai ruotsin kielen taito on edelleen kehittyvä. Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe korvaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen. Ylioppilastutkinnon hyväksytty suorittaminen antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden. 

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe on yksipäiväinen, ja sen kesto on kuusi tuntia. Koe suoritetaan ilmoitettuna äidinkielen ja kirjallisuuden koepäivänä. 

Näissä määräyksissä käsitellään ainoastaan osallistumista suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus  -kokeeseen. Vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan huomioon ottamista sekä kuulovamman huomioon ottamista muulla tavoin ylioppilastutkinnon kokeissa käsitellään Ylioppilastutkintolautakunnan määräyksissä koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamisesta ylioppilastutkinnossa

Rehtorin tehtävänä on tutkia, täyttääkö kokelas kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset (L 502/2019, laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 672/2005, 4 §). Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioista lautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan väestörekisteriin merkityn äidinkielen. Kokelaalla on oikeus osallistua suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen ilman erillistä hakemusta, jos 

1. kokelaan väestörekisteriin merkitty äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja kokelas on opiskellut lukion oppimäärän mukaiset suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän pakolliset opinnot 
2. kokelas käyttää viittomakieltä äidinkielenä tai ensikielenä (L 502/2019, 11 §). 

Kaikissa lukioissa ei järjestetä tai tarjota suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opintoja. Tällöin lukiossa voidaan tunnustaa osaamista lukiolain (714/2018) 27 §:n ja lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, jos oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen peruskielitaidon puutteista johtuen. 

Jos lukion oppimäärään kuuluvat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän pakolliset opinnot ovat kesken siinä vaiheessa, kun kokelas ilmoittautuu kokeeseen, toimitaan Ylioppilastutkintolautakunnan yleisten määräysten ja ohjeiden luvun 1.3 Osallistumisoikeus mukaisesti. 

Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta painavan syyn vuoksi myöntää oikeuden suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen suorittamiseen muulle kuin edellä tarkoitetulle kokelaalle (L502/2019, 11 §). 

Erillinen hakeminen on tarpeen esimerkiksi, jos

• kokelas on opiskellut äidinkieleltään suomen-, ruotsin-, tai saamenkielisille tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaiset opinnot
• kokelaan väestörekisteriin merkitty äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame
• kokelas on suorittanut lukion oppimäärää vastaavan ulkomaisen koulutuksen
• kokelas on opiskellut ammatillisen perustutkinnon suomi tai ruotsi toisena kielenä opinnot, mutta ei lukion oppimäärän mukaisia opintoja

Hakemus tehdään kirjallisesti ennen kuin kokelas ilmoittautuu suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen.  Hakemus on toimitettava lautakuntaan

• kevään tutkinnon osalta 30. marraskuuta ja
• syksyn tutkinnon osalta 30. huhtikuuta.

Myöhässä toimitetut tai puutteelliset hakemukset käsitellään, mutta päätös koskee aikaisintaan kyseistä tutkintokertaa seuraavaa tutkintokertaa, ellei hakemuksesta ilmene painavaa perustetta, miksi hakemusta ei ole tehty ajoissa ja miksi olisi tärkeää, että päätös koskisi jo kyseistä tutkintokertaa. Hakemus tehdään samalla lomakkeella, jolla voi hakea vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa. Lomake on saatavilla lautakunnan sähköisessä asiointipalvelussa. 

Hakemus on tarkoituksenmukaista tehdä ennen tutkinnon aloittamista, mutta vasta siinä vaiheessa, kun kokelaalla on kokemusta lukio-opintojen suorittamisesta ja lausunnonantajilla on riittävää tietoa kokelaan kielitaidosta.

Hakemuksesta tulee ilmetä väestörekisteriin merkitty äidinkieli, kotona käytettävät kielet sekä koulunkäynti, opiskelu tai työskentely suomeksi tai ruotsiksi arvioituun tutkinnon aloitusajankohtaan mennessä. Jos kokelas on käynyt koulua, jossa opetusta annetaan vieraalla kielellä, suomenkieliseksi opiskeluksi katsotaan kuitenkin aika, jonka opiskelija on osallistunut suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetukseen ja ruotsinkieliseksi opiskeluksi aika, jonka opiskelija on osallistunut ruotsin kieli ja kirjallisuus tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus –opetukseen. Koulunkäyntiin suomeksi tai ruotsiksi luettavasta ajasta ei vähennetä loma-aikoja, vaikka opiskelija olisi viettänyt ne muualla kuin Suomessa. Hakemukseen liitetään lausunto, jossa esitetään tarvittavat perustelut ja selvitykset niistä painavista syistä, joiden perusteella kokelaan tulisi saada osallistua suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen äidinkieli ja kirjallisuus -kokeen sijaan. Lausunnossa tulee myös selvittää, miksi kokelas ei täytä luvussa 1.2 kuvattuja osallistumisoikeuden edellytyksiä. 

Lautakunta pisteyttää kokelaan kielitaustan alla olevan taulukon kohtien 1–2 perusteella. Taulukko on sama, jota käytetään arvioitaessa vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan vaikutusta ylioppilastutkinnossa.

Hakemukseen liitetään lausuntona myös kahden opettajan arvio vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan vaikutuksesta opintomenestykseen. Jos opetuskieliä on useita, kohdistuu arvio tutkinnon kieleen. Opettajista toinen on äidinkielen ja kirjallisuuden tai suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettaja. Toinen opettaja on reaaliaineen opettaja. Molemmat opettajat arvioivat lausunnoissaan erikseen vaikutuksen opintomenestykseen alla olevan taulukon kohtien 3.1–3.4 perusteella. 

Taulukko on sama, jota käytetään arvioitaessa vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan vaikutusta ylioppilastutkinnossa. Jos lausuntoa ei ole perustellusta syystä mahdollista saada kahdelta opettajalta, hakemukseen voi poikkeuksellisesti liittää vain yhden opettajan lausunnon. Lautakunta ottaa tämän huomioon hakemuksen pisteytyksessä.

Kokelaan kielitaustastaan saamat pisteet ja kummankin opettajan arviosta saadut pisteet lasketaan yhteen. Lautakunta voi myöntää kokelaalle oikeuden suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen suorittamiseen, jos kokelas saa vähintään 12/36 pistettä taulukoissa esitettyjen kriteerien perusteella ja jos hakemuksesta ja siihen liitetyistä lausunnoista ilmenee riittävän painavat perusteet. 

Jos kokelas saa kielteisen päätöksen hakemukseensa sen jälkeen, kun hän on ilmoittautunut suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen, kyseinen koe poistetaan lautakunnassa kokelaan aineyhdistelmästä (Ks. Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet 1.3 Osallistumisoikeus). Hän voi tällöin halutessaan ilmoittautua suorittamaan äidinkieli ja kirjallisuus -koetta, vaikka ilmoittautumisaika olisi jo mennyt umpeen. 

Niillä kokelailla, jotka ovat jo ennen näiden määräysten voimaantuloa suorittaneet suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeen osana tutkintoaan, säilyy oikeus sisällyttää koe tutkintoonsa ja suorittaa suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe riippumatta siitä, mitä näissä määräyksissä määrätään osallistumisen edellytyksistä.

Jos kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja joka on opiskellut suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiset opinnot, on osallistunut ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden kokeeseen mutta tullut siinä hylätyksi, hän saa halutessaan uusia hylätyn kokeen osallistumalla suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen (L 502/2019, 16 §). Jos kokelas on osallistunut ylioppilastutkinnon äidinkieli ja kirjallisuus -kokeeseen ja tullut siinä hylätyksi eikä täytä yllä mainittuja ehtoja, hän voi hakea lautakunnalta osallistumisoikeutta suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen yllä kuvatulla tavalla. Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe ei voi korvata toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettua äidinkielen koetta.

Kokeessa arvioidaan, miten hyvin kokelas on saavuttanut lukion opetussuunnitelman perusteiden suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteiden mukaisen kielitaidon: miten hyvin hän ymmärtää kuulemaansa ja lukemaansa suomenkielistä tekstiä, hallitsee sanastoa, kielen rakenteita ja suomen kielelle tyypillisiä ilmauksia sekä pystyy tuottamaan viestinnällisiä tekstejä ja laatimaan kirjoitelman jostakin kokemuspiiriinsä kuuluvasta, lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitusta tai ajankohtaisesta aiheesta. 

Koe pohjautuu viestinnälliseen kielitaitokäsitykseen, jonka mukaan kielitaitoon sisältyy sekä tietoa kielestä että sen käyttötaito. Kielitaitoa mitataan opetussuunnitelman mukaisissa kielenkäyttötilanteissa. Kokeessa arvioidaan sekä vastaanottamistaitoja (kuuleminen ja lukutaito) että tuottamistaitoja (kirjoitustaito). Suullista tuottamista ei arvioida. Kokeessa on yhtenäinen teema, jota käsittelevät tekstit valitaan niin, että ne liittyvät lukion opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviin aihekokonaisuuksiin sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin. Tehtävät laaditaan niin, että ne mittaavat mahdollisimman kattavasti erilaisia viestintätoimintoja. 

Kokeen aineistoina hyödynnetään monimuotoisia, autenttisia aineistoja. Kirjoitettujen, kuvallisten ja graafisten tekstiaineistojen lisäksi käytetään laajan tekstikäsityksen mukaisesti myös erilaisia audiovisuaalisia tekstejä, esimerkiksi mainoksia, animaatioita tai katkelmia televisio-ohjelmista, elokuvista tai näytelmistä. Aineistona voi myös olla pelkkä äänitiedosto, esimerkiksi katkelma radiohaastattelusta, uutislähetyksestä tai kuunnelmasta. Aineisto voi koostua myös verkkoteksteistä tai -sivustosta. 

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen tekstit kirjoitetaan yleiskielellä, ellei tehtävänanto tai konteksti edellytä toisin. Vastaustekstin kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin, myös mahdollisen otsikon jälkeen jätetään tyhjä rivi. Oikolukuohjelma ei ole käytössä. Tekstin voi kirjoittaa myös esimerkiksi Libre Office -tekstinkäsittelyohjelmassa, josta kokelas siirtää kirjoittamansa tekstin vastaukselle osoitettuun tilaan. Vain vastauskentässä oleva teksti katsotaan vastaukseksi tehtävään.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe muodostuu kolmesta tehtäväkokonaisuudesta, joista ensimmäisessä mitataan kuullun ymmärtämistä, toisessa lukutaitoa ja kolmannessa kirjoitustaitoa. 

Kuuntelemisen tehtäväkokonaisuudessa mitataan kokelaan kykyä ymmärtää puhuttua kieltä, joko monologia, dialogia tai ryhmäkeskustelua. Tehtävät voivat olla monivalintatehtäviä, avoimia kysymyksiä tai erilaisia reagointi- tai tiivistämistehtäviä. Kuullut tekstit voivat edustaa erilaisia kielen rekistereitä. Ne voivat olla lukupuhetta tai aitoa puhuttua kieltä. 

Lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa mitataan kokelaan kykyä ymmärtää kirjoitettua kieltä ja vastata lukemansa perusteella erilaisiin tehtäviin, jotka edellyttävät tekstin tuottamista kohdekielellä. Luettavat tekstit edustavat eri tekstilajeja ja vaihtelevat pituudeltaan. Tehtävissä mitataan esimerkiksi pohjatekstin pääajatuksen tai tärkeiden yksityiskohtien ymmärtämistä, päätelmien tekemistä luetusta sekä yksittäisten ilmausten ymmärtämistä ja tulkintaa. Luettavat tekstit, jotka usein ovat laajemman tekstin katkelmia, edustavat eri tekstilajeja. Lukutaidon tehtäväkokonaisuus muodostuu avoimista kysymyksistä. Tehtäväkokonaisuudessa mitataan ennen kaikkea kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. 

Kirjoitustaidon tehtäväkokonaisuudessa arvioidaan opiskelijan kykyä tuottaa itsenäisesti tekstiä ja ilmaista suomeksi tai ruotsiksi ajatuksiaan lukion suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän aihepiireihin ja lukion aihekokonaisuuksiin liittyvistä teemoista. Kirjoitustaidon tehtäväkokonaisuus jakautuu lyhyeen kirjoitustehtävään ja kirjoitelmaan. Lyhyessä kirjoitustehtävässä mitataan sitä, miten kokelas pystyy reagoimaan annettuun aineistoon ja ottamaan huomioon sen piirteet ja edellytykset omassa viestissään. Viesti voi olla esimerkiksi kommentti pohjatekstiin liittyvästä aiheesta, sähköpostiviesti, blogiteksti tai jokin muu arkielämän teksti. 

Kirjoitelmassa arvioidaan kokelaan kykyä tuottaa itsenäisesti yhtenäinen teksti annetusta aiheesta ja kykyä ilmaista ajatuksiaan suomen tai ruotsin kielellä. Kirjoitelman on sisällöltään vastattava tehtävänantoa. Tehtävänannon mukaan kirjoitelma voi olla pelkästään otsikkoon pohjautuva, sen on pohjauduttava tai liityttävä aineistoon tai aineistoa käytetään siinä vain virikkeenä. Tämä kokeen osa mittaa myös kokelaan taitoa ottaa huomioon eri viestintätilanteiden vaatimuksia.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen tutkintopäivänä lautakunta julkaisee monivalintatehtävien oikeat ratkaisut ja avokysymysten hyvän vastauksen piirteet verkkosivullaan kohdassa Hyvän vastauksen piirteet. On huomattava, että lautakunnan tässä vaiheessa antamat oikeat vastaukset ovat alustavia. Lopullisesta arvostelusta päättää kyseisen kokeen sensorikunta. 

Monivalintatehtävistä tuotetaan tilastomenetelmin osioanalyysi, joka kertoo vastausten jakautumisen vastausvaihtoehtojen kesken. Analyysin valmistuttua lautakunta saattaa joissakin kysymyksissä hyväksyä useita vastausvaihtoehtoja. Lopulliset hyväksytyt monivalintatehtävien vastaukset lautakunta julkaisee tulosten yhteydessä.

Suoritukset tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukion suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opettaja tai äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja (L 502/2019, 18 §). Kaikki suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen suoritukset on arvosteltava valmistavasti lukiossa, vaikka oppilaitoksessa ei olisikaan suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opettajaa. 

Arvostelussa noudatetaan näissä määräyksissä ja hyvän vastauksen piirteissä annettuja pisteitysohjeita. Opettaja arvioi vastaukset määräysten kriteerien ja koekohtaisten hyvän vastauksen piirteiden avulla lautakunnan arvostelupalvelussa, jonne hän myös merkitsee vastausten pisteet. Lisäksi opettaja osoittaa vastausten sisältöön liittyvät puutteet tai virheet sekä lukutaidon tehtävässä ja lyhyessä kirjoitustehtävässä suorat kopioinnit kokeen aineistosta ja kirjoitelmassa pohjatekstin lainaukset ilman lähdeviitettä alleviivauksin ja tarvittaessa lyhyin kommentein. Kielellisiä puutteita ei tarvitse merkitä. 

Puuttuva suoritus tai suoritus, jota ei ole mahdollista arvostella, on 0 pisteen arvoinen. Jos kokelas on jättänyt suorituksen useammasta kuin vaadituista tehtävistä, näistä suorituksista otetaan lopullisessa arvostelussa huomioon pienimmän pistemäärän yhteensä saavat suoritukset. Opettaja arvostelee valmistavasti kaikki suoritukset ja merkitsee niiden pistemäärät arvostelupalveluun. Koesuorituksen muodostavat vastaukset valitsee lautakunta. 

Jos kokelas jättää samaan tehtävään useamman kuin yhden vastauksen, tehtävä arvostellaan pienimmän pistemäärän antavan vastauksen mukaan. 

Kokeen arvosana määräytyy lopullisessa, suhteellisessa arvostelussa kokeen kaikkien osien yhteispistemäärän mukaan. Pistemäärät ovat seuraavat: kuunteleminen enintään 50, lukutaito enintään 50 ja kirjoitustaito enintään 129 pistettä. Kirjoitustaidon pisteet muodostuvat siten, että lyhyt kirjoitustehtävä tuottaa enintään 30 pistettä ja kirjoitelma 99 pistettä. Kokeen enimmäispistemäärä on 229 pistettä. 

Koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee lopullisesti Ylioppilastutkintolautakunta (L 502/2019, 18 §). Lautakunnan sensorit arvostelevat kaikki suoritukset ja antavat niistä pistemäärän ainejaoksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Suorituksessa esitettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana. 

Ylioppilastutkintolautakunta määrää vuosittain kunkin lukion suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen ensimmäisen sensorin. Lautakunnan määräämä sensori ei saa arvostella sellaisen lukion suorituksia, jonka kanssa hän on läheisessä kosketuksessa opetustoimen, sukulaisuuden tms. syyn takia. Lisäksi lautakunta antaa ohjeet toisen ja kolmannen sensorin käytöstä. 

Mikäli suorituksen on arvostellut useampi sensori, suorituksen lopullinen pistemäärä on koetta arvostelleiden sensoreiden yhteisesti päättämä pistemäärä. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla erikseen.

Kuuntelemisen tehtäväkokonaisuudessa mitataan kokelaan kykyä ymmärtää puhuttua kieltä ja vastata kuulemansa perusteella erilaisiin tehtäviin. Kuultavat tekstit edustavat eri tekstilajeja ja vaihtelevat pituudeltaan. Osa teksteistä voidaan kuulla useampaan kertaan, osa vain kerran. Jotkut kuuntelemisen tehtäväkokonaisuuden teksteistä voivat olla myös videoita. 

Kuuntelemisen tehtäväkokonaisuuden aineistot ovat monimuotoisia ja monimediaisia. Ne sisältävät autenttista tai toimitettua ääntä, tekstiä, kuvaa ja videota tai näiden yhdistelmiä. Tehtävissä mitataan kuullun (ja nähdyn) aineiston pohjalta esimerkiksi sen pääajatuksen tai pääajatusten ymmärtämistä, tärkeiden yksityiskohtien, esimerkkien jne. ymmärtämistä, päätelmien tekemistä sekä merkityksen ymmärtämistä tai tulkintaa.

Vastausohjeet annetaan tehtävän yhteydessä. Tehtävälle tai sen osioille on määritelty enimmäispistemäärä, joka annetaan tehtävän tai sen osion yhteydessä. Tehtävänannossa saatetaan rajoittaa vastauksen pituutta. Vastauksen pituus lasketaan merkkeinä. Merkkeihin ei lasketa välilyöntejä eikä rivinvaihtoja. Koejärjestelmä laskee vastauksen merkkimäärän, mutta ei rajoita sitä automaattisesti. Jos vastaus on ylipitkä tai liian lyhyt, siitä voi seurata pistevähennyksiä. 

Arvostelu 

Kuuntelemista mittaavien monivalintatehtävien pistemäärät ilmoitetaan tehtävänannon yhteydessä. Koejärjestelmän automaattisesti tarkistamien tehtävien tulokset siirtyvät arvostelupalveluun. 

Kuuntelemista mittaaviin avokysymyksiin annettavien vastausten on oltava tekstin sisältöä tulkitsevia ja tehtävänannon mukaisesti noin 200–350 merkin pituisia ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja. Kysymykset eivät välttämättä liity vain johonkin tiettyyn kohtaan kuunneltavassa äänitteessä tai videossa, vaan ne voivat testata myös kuullun kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Jokin kysymys saattaa myös edellyttää henkilökohtaista tulkintaa tai kannanottoa. 

Vastausten tulee olla itsenäisiä ja luontevia vastauksia annettuihin kysymyksiin. Vastausten arvostelussa otetaan huomioon niiden kattavuus, viestivyys ja ymmärrettävyys. Kukin tehtävä arvioidaan erikseen. Kunkin vastauksen alin pistemäärä on 0 ja ylin 5 pistettä. Käytössä ovat kaikki pisteet: 0, 1, 2, 3, 4 ja 5. Vastaukset arvostellaan luvussa 5.4.1 määriteltyjen kriteerien ja koekohtaisten hyvän vastauksen piirteiden avulla.

Lukutaidon tehtäväkokonaisuuden avoimet kysymykset mittaavat kokelaan kykyä ymmärtää ja tulkita tekstiä sekä tuoda havaintonsa ja päätelmänsä esille vastauksessaan. Kysymyksiin annettavien vastausten on oltava tekstin sisältöä tulkitsevia ja tehtävänannon mukaisia. Kysymykset eivät välttämättä liity vain johonkin tiettyyn tekstikohtaan tai kappaleeseen, vaan ne voivat testata myös tekstin kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Jokin kysymys saattaa myös edellyttää henkilökohtaista tulkintaa tai kannanottoa. Vastausten merkkimäärä voi vaihdella tehtävittäin, ja se kerrotaan tehtävänannon yhteydessä. 

Luettavat tekstit edustavat eri tekstilajeja. Ne voivat olla sanoma- tai aikakauslehtitekstejä (esim. artikkeleita, raportteja, uutisia, kolumneja, yleisönosastokirjoituksia tai muita mielipidetekstejä, ilmoituksia, mainoksia, sarjakuvia, tilastoja, tutkimusreferaatteja), kaunokirjallisia tekstejä (esim. novelleja, runoja, romaani- tai näytelmäkatkelmia), tieto(kirja)tekstejä (artikkeleita, esseitä, kuvioita, kaavioita), erilaisia verkkotekstejä (esim. blogitekstejä, tiedotteita, raportteja, artikkeleita) tai näiden yhdistelmiä. Tekstit ovat usein laajemman tekstin katkelmia. 

Vastausohjeet annetaan tehtävän yhteydessä. Tehtävälle tai sen osioille on määritelty enimmäispistemäärä, joka annetaan tehtävän tai sen osion yhteydessä. Tehtävänannossa saatetaan rajoittaa vastauksen pituutta. Vastauksen pituus lasketaan merkkeinä. Merkkeihin ei lasketa välilyöntejä eikä rivinvaihtoja. Koejärjestelmä laskee vastauksen merkkimäärän, mutta ei rajoita sitä automaattisesti. Jos vastaus on ylipitkä tai liian lyhyt, siitä voi seurata pistevähennyksiä.

Arvostelu

Vastausten tulee olla itsenäisiä ja luontevia vastauksia annettuihin kysymyksiin. Vastausten arvostelussa otetaan huomioon niiden kattavuus, viestivyys, sujuvuus, itsenäisyys ja oikeakielisyys. Tekstin laajempi sanasanainen kopiointi alentaa huomattavasti vastauksen arvoa. 

Lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa kukin tehtävä arvostellaan erikseen. Kunkin vastauksen alin pistemäärä on 0 ja ylin 10 pistettä. Arvostelussa käytetään pisteitä 0, 2, 4, 6, 8 ja 10. Vastaukset arvostellaan luvussa 5.4.2 määriteltyjen kriteerien ja koekohtaisten hyvän vastauksen piirteiden avulla. Opettaja merkitsee arvostelupalveluun yksittäisten osioiden pisteet. Jos vastaus on selvästi pitempi kuin ohjeessa ilmoitetaan, pistemäärää saatetaan vähentää. 

Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevia kriteereitä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset hyvän vastauksen piirteet.  Arvostelussa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvosteltaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden.

Kirjoitustaidon tehtäväkokonaisuus jakautuu kahteen osaan: lyhyeen kirjoitustehtävään ja kirjoitelmaan. 

Vastausohjeet annetaan tehtävän yhteydessä. Tehtävälle on määritelty enimmäispistemäärä, joka annetaan tehtävän yhteydessä. Tehtävänannossa saatetaan rajoittaa vastauksen pituutta. Vastauksen pituus lasketaan merkkeinä. Merkkeihin ei lasketa välilyöntejä eikä rivinvaihtoja. Koejärjestelmä laskee vastauksen merkkimäärän, mutta ei rajoita sitä automaattisesti. Jos vastaus on ylipitkä tai liian lyhyt, siitä voi seurata pistevähennyksiä.