Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen määräykset

Hyväksytty 7.11.2023, julkaistu 23.1.2024

Ylioppilastutkintolautakunnan suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen määräykset sisältävät lukiolakiin ja lakiin ylioppilastutkinnosta sekä lautakunnan yleisiin määräyksiin ja ohjeisiin perustuvaa tekstiä.

Tekstissä olevat pykälämerkinnät viittaavat lukiolakiin (714/2018) ja lakiin ylioppilastutkinnosta (502/2019), ellei toisin ilmoiteta. 

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen määräykset koskevat ensimmäisen kerran kevään 2024 tutkinnon toimeenpanoa. 

Ylioppilastutkintoon osallistuvan kokelaan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe (laki ylioppilastutkinnosta 502/2019, lukiolaki 766/2004, 18 §). Kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään perustuvana kokeena, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame ja hän on opiskellut suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiset opinnot, jotka ovat kokeeseen osallistumisen edellytyksenä lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalle, tai jos hän on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä (L 502/2019, 11 §). 

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella (SiVM 15/2018 vp).  

Kokeessa arvioidaan, miten hyvin kokelas on saavuttanut lukion opetussuunnitelman perusteiden suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteiden mukaisen kielitaidon, sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin. Kokeessa ei edellytetä äidinkielisen tasoista kielitaitoa, vaan otetaan huomioon se, että kokelaan suomen tai ruotsin kielen taito on edelleen kehittyvä. Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe korvaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen. Ylioppilastutkinnon hyväksytty suorittaminen antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden. 

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe on yksipäiväinen, ja sen kesto on kuusi tuntia. Koe suoritetaan ilmoitettuna äidinkielen ja kirjallisuuden koepäivänä. 

Näissä määräyksissä käsitellään ainoastaan osallistumista suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus  -kokeeseen. Vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan huomioon ottamista sekä kuulovamman huomioon ottamista muulla tavoin ylioppilastutkinnon kokeissa käsitellään Ylioppilastutkintolautakunnan määräyksissä koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamisesta ylioppilastutkinnossa

Rehtorin tehtävänä on tutkia, täyttääkö kokelas kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset (L 502/2019, laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 672/2005, 4 §). Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioista lautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan väestörekisteriin merkityn äidinkielen. Kokelaalla on oikeus osallistua suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen ilman erillistä hakemusta, jos 

  1. kokelaan väestörekisteriin merkitty äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja kokelas on opiskellut lukion oppimäärän mukaiset suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän pakolliset opinnot 
  2. kokelas käyttää viittomakieltä äidinkielenä tai ensikielenä (L 502/2019, 11 §). 

Kaikissa lukioissa ei järjestetä tai tarjota suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opintoja. Tällöin lukiossa voidaan tunnustaa osaamista lukiolain (714/2018) 27 §:n ja lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, jos oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen peruskielitaidon puutteista johtuen. 

Jos lukion oppimäärään kuuluvat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän pakolliset opinnot ovat kesken siinä vaiheessa, kun kokelas ilmoittautuu kokeeseen, toimitaan Ylioppilastutkintolautakunnan yleisten määräysten ja ohjeiden luvun 1.3 Osallistumisoikeus mukaisesti. 

Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta painavan syyn vuoksi myöntää oikeuden suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen suorittamiseen muulle kuin edellä tarkoitetulle kokelaalle (L502/2019, 11 §). 

Erillinen hakeminen on tarpeen esimerkiksi, jos

  • kokelas on opiskellut äidinkieleltään suomen-, ruotsin-, tai saamenkielisille tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaiset opinnot
  • kokelaan väestörekisteriin merkitty äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame
  • kokelas on suorittanut lukion oppimäärää vastaavan ulkomaisen koulutuksen
  • kokelas on opiskellut ammatillisen perustutkinnon suomi tai ruotsi toisena kielenä opinnot, mutta ei lukion oppimäärän mukaisia opintoja

Hakemus tehdään kirjallisesti ennen kuin kokelas ilmoittautuu suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen.  Hakemus on toimitettava lautakuntaan

  • kevään tutkinnon osalta 30. marraskuuta ja
  • syksyn tutkinnon osalta 30. huhtikuuta.

Myöhässä toimitetut tai puutteelliset hakemukset käsitellään, mutta päätös koskee aikaisintaan kyseistä tutkintokertaa seuraavaa tutkintokertaa, ellei hakemuksesta ilmene painavaa perustetta, miksi hakemusta ei ole tehty ajoissa ja miksi olisi tärkeää, että päätös koskisi jo kyseistä tutkintokertaa. Hakemus tehdään samalla lomakkeella, jolla voi hakea vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa. Lomake on saatavilla lautakunnan sähköisessä asiointipalvelussa. 

Hakemus on tarkoituksenmukaista tehdä ennen tutkinnon aloittamista, mutta vasta siinä vaiheessa, kun kokelaalla on kokemusta lukio-opintojen suorittamisesta ja lausunnonantajilla on riittävää tietoa kokelaan kielitaidosta.

Hakemuksesta tulee ilmetä väestörekisteriin merkitty äidinkieli, kotona käytettävät kielet sekä koulunkäynti, opiskelu tai työskentely suomeksi tai ruotsiksi arvioituun tutkinnon aloitusajankohtaan mennessä. Jos kokelas on käynyt koulua, jossa opetusta annetaan vieraalla kielellä, suomenkieliseksi opiskeluksi katsotaan kuitenkin aika, jonka opiskelija on osallistunut suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetukseen ja ruotsinkieliseksi opiskeluksi aika, jonka opiskelija on osallistunut ruotsin kieli ja kirjallisuus tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus –opetukseen. Koulunkäyntiin suomeksi tai ruotsiksi luettavasta ajasta ei vähennetä loma-aikoja, vaikka opiskelija olisi viettänyt ne muualla kuin Suomessa. Hakemukseen liitetään lausunto, jossa esitetään tarvittavat perustelut ja selvitykset niistä painavista syistä, joiden perusteella kokelaan tulisi saada osallistua suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen äidinkieli ja kirjallisuus -kokeen sijaan. Lausunnossa tulee myös selvittää, miksi kokelas ei täytä luvussa 1.2 kuvattuja osallistumisoikeuden edellytyksiä. 

Lautakunta pisteyttää kokelaan kielitaustan alla olevan taulukon kohtien 1–2 perusteella. Taulukko on sama, jota käytetään arvioitaessa vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan vaikutusta ylioppilastutkinnossa.

Kokelaan kielitaustan pisteytys 

0 pistettä 

2 pistettä 

4 pistettä 

6 pistettä 

1. Kokelaan kotona käytettävät kielet 

vain suomi tai ruotsi; 

vieraan kielen lisäksi myös suomi tai ruotsi; 

 

vain vieraita kieliä 

2. Koulunkäynti, opiskelu tai työskentely pääosin suomeksi tai ruotsiksi arvioituun tutkinnon aloitusajankohtaan mennessä

yli kuusi vuotta; 

kuusi vuotta tai alle; 

neljä vuotta tai alle; 

kaksi vuotta tai alle; 

Hakemukseen liitetään lausuntona myös kahden opettajan arvio vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan vaikutuksesta opintomenestykseen. Jos opetuskieliä on useita, kohdistuu arvio tutkinnon kieleen. Opettajista toinen on äidinkielen ja kirjallisuuden tai suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettaja. Toinen opettaja on reaaliaineen opettaja. Molemmat opettajat arvioivat lausunnoissaan erikseen vaikutuksen opintomenestykseen alla olevan taulukon kohtien 3.1–3.4 perusteella. 

Taulukko on sama, jota käytetään arvioitaessa vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan vaikutusta ylioppilastutkinnossa. Jos lausuntoa ei ole perustellusta syystä mahdollista saada kahdelta opettajalta, hakemukseen voi poikkeuksellisesti liittää vain yhden opettajan lausunnon. Lautakunta ottaa tämän huomioon hakemuksen pisteytyksessä.

Opettajan arvion pisteytys 

0 pistettä 

1 piste 

2 pistettä 

3 pistettä 

3.1 Luettavan oppimateriaalin ymmärtäminen 

Ei vaikeuksia  

Lieviä vaikeuksia 

Selviä vaikeuksia  

Vakavia vaikeuksia 

3.2 Tekstin tuottaminen 

Ei vaikeuksia  

Lieviä vaikeuksia 

Selviä vaikeuksia  

Vakavia vaikeuksia 

3.3 Opetuksen seuraaminen 

Ei vaikeuksia  

Lieviä vaikeuksia 

Selviä vaikeuksia  

Vakavia vaikeuksia 

3.4 Tehtävien suorittamiseen kuluva aika 

Ei poikkea muista opiskelijoista 

Vaatii vähän enemmän aikaa 

Vaatii selvästi enemmän aikaa 

Vaatii merkittävästi enemmän aikaa 

Kokelaan kielitaustastaan saamat pisteet ja kummankin opettajan arviosta saadut pisteet lasketaan yhteen. Lautakunta voi myöntää kokelaalle oikeuden suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen suorittamiseen, jos kokelas saa vähintään 12/36 pistettä taulukoissa esitettyjen kriteerien perusteella ja jos hakemuksesta ja siihen liitetyistä lausunnoista ilmenee riittävän painavat perusteet. 

Jos kokelas saa kielteisen päätöksen hakemukseensa sen jälkeen, kun hän on ilmoittautunut suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen, kyseinen koe poistetaan lautakunnassa kokelaan aineyhdistelmästä (Ks. Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet 1.3 Osallistumisoikeus). Hän voi tällöin halutessaan ilmoittautua suorittamaan äidinkieli ja kirjallisuus -koetta, vaikka ilmoittautumisaika olisi jo mennyt umpeen. 

Niillä kokelailla, jotka ovat jo ennen näiden määräysten voimaantuloa suorittaneet suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeen osana tutkintoaan, säilyy oikeus sisällyttää koe tutkintoonsa ja suorittaa suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe riippumatta siitä, mitä näissä määräyksissä määrätään osallistumisen edellytyksistä.

Jos kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja joka on opiskellut suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiset opinnot, on osallistunut ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden kokeeseen mutta tullut siinä hylätyksi, hän saa halutessaan uusia hylätyn kokeen osallistumalla suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen (L 502/2019, 16 §). Jos kokelas on osallistunut ylioppilastutkinnon äidinkieli ja kirjallisuus -kokeeseen ja tullut siinä hylätyksi eikä täytä yllä mainittuja ehtoja, hän voi hakea lautakunnalta osallistumisoikeutta suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen yllä kuvatulla tavalla. Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe ei voi korvata toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettua äidinkielen koetta.

Lautakunta laatii ylioppilastutkinnon kokeiden tehtävät nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvien kyseisen oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen oppimäärien mukaan. (A 810/2018, A 612/2019, § 5).  

Keväästä 2023 kevääseen 2025 asti otetaan huomioon sekä lukion opetussuunnitelmien perusteet 2015 että 2019.  

Kokeissa on oppiainerajat ylittäviä tehtäviä (A 612/2019, § 5). Kevään 2023 tutkinnosta lähtien oppiainerajat ylittävät tehtävät voivat perustua lukion opetussuunnitelmien perusteissa (2019) kuvattuun laaja-alaiseen osaamiseen. Kokelailta ei edellytetä vastauksissa toisen oppiaineen yksityiskohtaisia tietoja tai taitoja.  

Kokeessa arvioidaan, miten hyvin kokelas on saavuttanut lukion opetussuunnitelman perusteiden suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteiden mukaisen kielitaidon: miten hyvin hän ymmärtää kuulemaansa ja lukemaansa suomenkielistä tekstiä, hallitsee sanastoa, kielen rakenteita ja suomen kielelle tyypillisiä ilmauksia sekä pystyy tuottamaan viestinnällisiä tekstejä ja laatimaan kirjoitelman jostakin kokemuspiiriinsä kuuluvasta, lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitusta tai ajankohtaisesta aiheesta. 

Koe pohjautuu viestinnälliseen kielitaitokäsitykseen, jonka mukaan kielitaitoon sisältyy sekä tietoa kielestä että sen käyttötaito. Kielitaitoa mitataan opetussuunnitelman mukaisissa kielenkäyttötilanteissa. Kokeessa arvioidaan sekä vastaanottamistaitoja (kuuleminen ja lukutaito) että tuottamistaitoja (kirjoitustaito). Suullista tuottamista ei arvioida. Kokeessa on yhtenäinen teema, jota käsittelevät tekstit valitaan niin, että ne liittyvät lukion opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviin aihekokonaisuuksiin sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin. Tehtävät laaditaan niin, että ne mittaavat mahdollisimman kattavasti erilaisia viestintätoimintoja. 

Kokeen aineistoina hyödynnetään monimuotoisia, autenttisia aineistoja. Kirjoitettujen, kuvallisten ja graafisten tekstiaineistojen lisäksi käytetään laajan tekstikäsityksen mukaisesti myös erilaisia audiovisuaalisia tekstejä, esimerkiksi mainoksia, animaatioita tai katkelmia televisio-ohjelmista, elokuvista tai näytelmistä. Aineistona voi myös olla pelkkä äänitiedosto, esimerkiksi katkelma radiohaastattelusta, uutislähetyksestä tai kuunnelmasta. Aineisto voi koostua myös verkkoteksteistä tai -sivustosta. 

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen tekstit kirjoitetaan yleiskielellä, ellei tehtävänanto tai konteksti edellytä toisin. Vastaustekstin kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin, myös mahdollisen otsikon jälkeen jätetään tyhjä rivi. Oikolukuohjelma ei ole käytössä. Tekstin voi kirjoittaa myös esimerkiksi Libre Office -tekstinkäsittelyohjelmassa, josta kokelas siirtää kirjoittamansa tekstin vastaukselle osoitettuun tilaan. Vain vastauskentässä oleva teksti katsotaan vastaukseksi tehtävään.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe muodostuu kolmesta tehtäväkokonaisuudesta, joista ensimmäisessä mitataan kuullun ymmärtämistä, toisessa lukutaitoa ja kolmannessa kirjoitustaitoa. 

Kuuntelemisen tehtäväkokonaisuudessa mitataan kokelaan kykyä ymmärtää puhuttua kieltä, joko monologia, dialogia tai ryhmäkeskustelua. Tehtävät voivat olla monivalintatehtäviä, avoimia kysymyksiä tai erilaisia reagointi- tai tiivistämistehtäviä. Kuullut tekstit voivat edustaa erilaisia kielen rekistereitä. Ne voivat olla lukupuhetta tai aitoa puhuttua kieltä. 

Lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa mitataan kokelaan kykyä ymmärtää kirjoitettua kieltä ja vastata lukemansa perusteella erilaisiin tehtäviin, jotka edellyttävät tekstin tuottamista kohdekielellä. Luettavat tekstit edustavat eri tekstilajeja ja vaihtelevat pituudeltaan. Tehtävissä mitataan esimerkiksi pohjatekstin pääajatuksen tai tärkeiden yksityiskohtien ymmärtämistä, päätelmien tekemistä luetusta sekä yksittäisten ilmausten ymmärtämistä ja tulkintaa. Luettavat tekstit, jotka usein ovat laajemman tekstin katkelmia, edustavat eri tekstilajeja. Lukutaidon tehtäväkokonaisuus muodostuu avoimista kysymyksistä. Tehtäväkokonaisuudessa mitataan ennen kaikkea kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. 

Kirjoitustaidon tehtäväkokonaisuudessa arvioidaan opiskelijan kykyä tuottaa itsenäisesti tekstiä ja ilmaista suomeksi tai ruotsiksi ajatuksiaan lukion suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän aihepiireihin ja lukion aihekokonaisuuksiin liittyvistä teemoista. Kirjoitustaidon tehtäväkokonaisuus jakautuu lyhyeen kirjoitustehtävään ja kirjoitelmaan. Lyhyessä kirjoitustehtävässä mitataan sitä, miten kokelas pystyy reagoimaan annettuun aineistoon ja ottamaan huomioon sen piirteet ja edellytykset omassa viestissään. Viesti voi olla esimerkiksi kommentti pohjatekstiin liittyvästä aiheesta, sähköpostiviesti, blogiteksti tai jokin muu arkielämän teksti. 

Kirjoitelmassa arvioidaan kokelaan kykyä tuottaa itsenäisesti yhtenäinen teksti annetusta aiheesta ja kykyä ilmaista ajatuksiaan suomen tai ruotsin kielellä. Kirjoitelman on sisällöltään vastattava tehtävänantoa. Tehtävänannon mukaan kirjoitelma voi olla pelkästään otsikkoon pohjautuva, sen on pohjauduttava tai liityttävä aineistoon tai aineistoa käytetään siinä vain virikkeenä. Tämä kokeen osa mittaa myös kokelaan taitoa ottaa huomioon eri viestintätilanteiden vaatimuksia.

Koe suoritetaan suljetussa verkkoympäristössä. Sanakirjat tai sähköiset sanakirjat eivät ole sallittuja. Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koetta varten kokelas tarvitsee tietokoneeseen liitettävät kuulokkeet. Koko koe suoritetaan yhden päivän aikana, ja se kestää enintään 6 tuntia. 

Kokelas voi valita, missä järjestyksessä hän suorittaa koetehtävät. Hän voi palata kirjallisia taitoja mittaavien tehtävien aineistoihin ja joihinkin kuullun ymmärtämistä mittaavien tehtävien aineistoihin koeajan kuluessa. Kokelas voi muuttaa kaikkia vastauksiaan siihen asti, kunnes hän päättää kokeen. Kokelas voi luonnostella vastauksiaan paperille (Ks. Lautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet luku 1.5.2 Muut tarvikkeet ja apuvälineet).  

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen tutkintopäivänä lautakunta julkaisee monivalintatehtävien oikeat ratkaisut ja avokysymysten hyvän vastauksen piirteet verkkosivullaan kohdassa Hyvän vastauksen piirteet. On huomattava, että lautakunnan tässä vaiheessa antamat oikeat vastaukset ovat alustavia. Lopullisesta arvostelusta päättää kyseisen kokeen sensorikunta. 

Monivalintatehtävistä tuotetaan tilastomenetelmin osioanalyysi, joka kertoo vastausten jakautumisen vastausvaihtoehtojen kesken. Analyysin valmistuttua lautakunta saattaa joissakin kysymyksissä hyväksyä useita vastausvaihtoehtoja. Lopulliset hyväksytyt monivalintatehtävien vastaukset lautakunta julkaisee tulosten yhteydessä.

Suoritukset tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukion suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opettaja tai äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja (L 502/2019, 18 §). Kaikki suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen suoritukset on arvosteltava valmistavasti lukiossa, vaikka oppilaitoksessa ei olisikaan suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opettajaa. 

Arvostelussa noudatetaan näissä määräyksissä ja hyvän vastauksen piirteissä annettuja pisteitysohjeita. Opettaja arvioi vastaukset määräysten kriteerien ja koekohtaisten hyvän vastauksen piirteiden avulla lautakunnan arvostelupalvelussa, jonne hän myös merkitsee vastausten pisteet. Lisäksi opettaja osoittaa vastausten sisältöön liittyvät puutteet tai virheet sekä lukutaidon tehtävässä ja lyhyessä kirjoitustehtävässä suorat kopioinnit kokeen aineistosta ja kirjoitelmassa pohjatekstin lainaukset ilman lähdeviitettä alleviivauksin ja tarvittaessa lyhyin kommentein. Kielellisiä puutteita ei tarvitse merkitä. 

Puuttuva suoritus tai suoritus, jota ei ole mahdollista arvostella, on 0 pisteen arvoinen. Jos kokelas on jättänyt suorituksen useammasta kuin vaadituista tehtävistä, näistä suorituksista otetaan lopullisessa arvostelussa huomioon pienimmän pistemäärän yhteensä saavat suoritukset. Opettaja arvostelee valmistavasti kaikki suoritukset ja merkitsee niiden pistemäärät arvostelupalveluun. Koesuorituksen muodostavat vastaukset valitsee lautakunta. 

Jos kokelas jättää samaan tehtävään useamman kuin yhden vastauksen, tehtävä arvostellaan pienimmän pistemäärän antavan vastauksen mukaan. 

Kokeen arvosana määräytyy lopullisessa, suhteellisessa arvostelussa kokeen kaikkien osien yhteispistemäärän mukaan. Pistemäärät ovat seuraavat: kuunteleminen enintään 50, lukutaito enintään 50 ja kirjoitustaito enintään 129 pistettä. Kirjoitustaidon pisteet muodostuvat siten, että lyhyt kirjoitustehtävä tuottaa enintään 30 pistettä ja kirjoitelma 99 pistettä. Kokeen enimmäispistemäärä on 229 pistettä. 

Koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee lopullisesti Ylioppilastutkintolautakunta (L 502/2019, 18 §). Lautakunnan sensorit arvostelevat kaikki suoritukset ja antavat niistä pistemäärän ainejaoksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Suorituksessa esitettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana. 

Ylioppilastutkintolautakunta määrää vuosittain kunkin lukion suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen ensimmäisen sensorin. Lautakunnan määräämä sensori ei saa arvostella sellaisen lukion suorituksia, jonka kanssa hän on läheisessä kosketuksessa opetustoimen, sukulaisuuden tms. syyn takia. Lisäksi lautakunta antaa ohjeet toisen ja kolmannen sensorin käytöstä. 

Mikäli suorituksen on arvostellut useampi sensori, suorituksen lopullinen pistemäärä on koetta arvostelleiden sensoreiden yhteisesti päättämä pistemäärä. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla erikseen.

Kuuntelemisen tehtäväkokonaisuudessa mitataan kokelaan kykyä ymmärtää puhuttua kieltä ja vastata kuulemansa perusteella erilaisiin tehtäviin. Kuultavat tekstit edustavat eri tekstilajeja ja vaihtelevat pituudeltaan. Osa teksteistä voidaan kuulla useampaan kertaan, osa vain kerran. Jotkut kuuntelemisen tehtäväkokonaisuuden teksteistä voivat olla myös videoita. 

Kuuntelemisen tehtäväkokonaisuuden aineistot ovat monimuotoisia ja monimediaisia. Ne sisältävät autenttista tai toimitettua ääntä, tekstiä, kuvaa ja videota tai näiden yhdistelmiä. Tehtävissä mitataan kuullun (ja nähdyn) aineiston pohjalta esimerkiksi sen pääajatuksen tai pääajatusten ymmärtämistä, tärkeiden yksityiskohtien, esimerkkien jne. ymmärtämistä, päätelmien tekemistä sekä merkityksen ymmärtämistä tai tulkintaa.

Vastausohjeet annetaan tehtävän yhteydessä. Tehtävälle tai sen osioille on määritelty enimmäispistemäärä, joka annetaan tehtävän tai sen osion yhteydessä. Tehtävänannossa saatetaan rajoittaa vastauksen pituutta. Vastauksen pituus lasketaan merkkeinä. Merkkeihin ei lasketa välilyöntejä eikä rivinvaihtoja. Koejärjestelmä laskee vastauksen merkkimäärän, mutta ei rajoita sitä automaattisesti. Jos vastaus on ylipitkä tai liian lyhyt, siitä voi seurata pistevähennyksiä. 

Arvostelu 

Kuuntelemista mittaavien monivalintatehtävien pistemäärät ilmoitetaan tehtävänannon yhteydessä. Koejärjestelmän automaattisesti tarkistamien tehtävien tulokset siirtyvät arvostelupalveluun. 

Kuuntelemista mittaaviin avokysymyksiin annettavien vastausten on oltava tekstin sisältöä tulkitsevia ja tehtävänannon mukaisesti noin 200–350 merkin pituisia ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja. Kysymykset eivät välttämättä liity vain johonkin tiettyyn kohtaan kuunneltavassa äänitteessä tai videossa, vaan ne voivat testata myös kuullun kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Jokin kysymys saattaa myös edellyttää henkilökohtaista tulkintaa tai kannanottoa. 

Vastausten tulee olla itsenäisiä ja luontevia vastauksia annettuihin kysymyksiin. Vastausten arvostelussa otetaan huomioon niiden kattavuus, viestivyys ja ymmärrettävyys. Kukin tehtävä arvioidaan erikseen. Kunkin vastauksen alin pistemäärä on 0 ja ylin 5 pistettä. Käytössä ovat kaikki pisteet: 0, 1, 2, 3, 4 ja 5. Vastaukset arvostellaan luvussa 5.4.1 määriteltyjen kriteerien ja koekohtaisten hyvän vastauksen piirteiden avulla.

Lukutaidon tehtäväkokonaisuuden avoimet kysymykset mittaavat kokelaan kykyä ymmärtää ja tulkita tekstiä sekä tuoda havaintonsa ja päätelmänsä esille vastauksessaan. Kysymyksiin annettavien vastausten on oltava tekstin sisältöä tulkitsevia ja tehtävänannon mukaisia. Kysymykset eivät välttämättä liity vain johonkin tiettyyn tekstikohtaan tai kappaleeseen, vaan ne voivat testata myös tekstin kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Jokin kysymys saattaa myös edellyttää henkilökohtaista tulkintaa tai kannanottoa. Vastausten merkkimäärä voi vaihdella tehtävittäin, ja se kerrotaan tehtävänannon yhteydessä. 

Luettavat tekstit edustavat eri tekstilajeja. Ne voivat olla sanoma- tai aikakauslehtitekstejä (esim. artikkeleita, raportteja, uutisia, kolumneja, yleisönosastokirjoituksia tai muita mielipidetekstejä, ilmoituksia, mainoksia, sarjakuvia, tilastoja, tutkimusreferaatteja), kaunokirjallisia tekstejä (esim. novelleja, runoja, romaani- tai näytelmäkatkelmia), tieto(kirja)tekstejä (artikkeleita, esseitä, kuvioita, kaavioita), erilaisia verkkotekstejä (esim. blogitekstejä, tiedotteita, raportteja, artikkeleita) tai näiden yhdistelmiä. Tekstit ovat usein laajemman tekstin katkelmia. 

Vastausohjeet annetaan tehtävän yhteydessä. Tehtävälle tai sen osioille on määritelty enimmäispistemäärä, joka annetaan tehtävän tai sen osion yhteydessä. Tehtävänannossa saatetaan rajoittaa vastauksen pituutta. Vastauksen pituus lasketaan merkkeinä. Merkkeihin ei lasketa välilyöntejä eikä rivinvaihtoja. Koejärjestelmä laskee vastauksen merkkimäärän, mutta ei rajoita sitä automaattisesti. Jos vastaus on ylipitkä tai liian lyhyt, siitä voi seurata pistevähennyksiä.

Arvostelu

Vastausten tulee olla itsenäisiä ja luontevia vastauksia annettuihin kysymyksiin. Vastausten arvostelussa otetaan huomioon niiden kattavuus, viestivyys, sujuvuus, itsenäisyys ja oikeakielisyys. Tekstin laajempi sanasanainen kopiointi alentaa huomattavasti vastauksen arvoa. 

Lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa kukin tehtävä arvostellaan erikseen. Kunkin vastauksen alin pistemäärä on 0 ja ylin 10 pistettä. Arvostelussa käytetään pisteitä 0, 2, 4, 6, 8 ja 10. Vastaukset arvostellaan luvussa 5.4.2 määriteltyjen kriteerien ja koekohtaisten hyvän vastauksen piirteiden avulla. Opettaja merkitsee arvostelupalveluun yksittäisten osioiden pisteet. Jos vastaus on selvästi pitempi kuin ohjeessa ilmoitetaan, pistemäärää saatetaan vähentää. 

Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevia kriteereitä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset hyvän vastauksen piirteet.  Arvostelussa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvosteltaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden.

Kirjoitustaidon tehtäväkokonaisuus jakautuu kahteen osaan: lyhyeen kirjoitustehtävään ja kirjoitelmaan. 

Vastausohjeet annetaan tehtävän yhteydessä. Tehtävälle on määritelty enimmäispistemäärä, joka annetaan tehtävän yhteydessä. Tehtävänannossa saatetaan rajoittaa vastauksen pituutta. Vastauksen pituus lasketaan merkkeinä. Merkkeihin ei lasketa välilyöntejä eikä rivinvaihtoja. Koejärjestelmä laskee vastauksen merkkimäärän, mutta ei rajoita sitä automaattisesti. Jos vastaus on ylipitkä tai liian lyhyt, siitä voi seurata pistevähennyksiä.

Lyhyen kirjoitustehtävän ensisijainen tavoite on viestinnällinen eli se, miten kokelas pystyy reagoimaan toisen osapuolen viestiin ja ottamaan huomioon sen piirteet ja edellytykset omassa viestinnässään. Lyhyt kirjoitustehtävä sisältää yhden tehtävänannon. Se voi olla esimerkiksi aineistoon liittyvä kommentti, sähköpostiviesti, blogiteksti tai muu viesti. 

Lyhyen kirjoitustehtävän pituus on 500–800 merkkiä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja. Pituus voi vaihdella ohjeellisen merkkimäärän puitteissa tehtäväkohtaisesti, ja se määritellään tällöin erikseen tarkemmin tehtävänannossa.

Arvostelu 

Lyhyt kirjoitustehtävä arvostellaan luvussa 5.4.3 määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Arvostelussa arviointikohteista painottuvat sisältöainekset ja argumentointi. Alin pistemäärä on 0 ja ylin 30 pistettä.

Kirjoitelma mittaa kokelaan kykyä tuottaa itsenäisesti yhtenäinen teksti annetusta aiheesta ja kykyä ilmaista ajatuksiaan suomen kielellä. Kirjoitelman tulee vastata sisällöltään tehtävänantoa. Mikäli tehtävään liittyy aineisto, tehtävänannossa tarkennetaan, tuleeko kirjoitelman pohjautua siihen vai käytetäänkö aineistoa vain virikkeenä. Tehtävänantoja on viidestä kymmeneen, joista valitaan yksi. Osassa tehtävänannoista on valmiiksi annettu otsikko, osassa kokelaan tulee itse antaa kirjoitelmalle tehtävänannon mukainen otsikko. Aineistopohjaisten kirjoitelmien aineistot voivat olla esimerkiksi kirjoitettuja tekstejä, kuvia, videoita, äänitteitä tai näiden yhdistelmiä. 

Kirjoitelman avulla arvioidaan erityisesti kokelaan kirjallista ilmaisukykyä sekä taitoa kielentää ajatuksia ja hallita asiakokonaisuuksia. Tuotettavat kirjoitelmat ovat asiaa esitteleviä tai pohtivia tietotekstejä, kantaaottavia mielipidetekstejä tai kaunokirjallisuuden tai muunlaisen pohjatekstin erittelyjä ja tulkintoja. Tuotettavat tekstit voivat myös olla kuvailevia tai kertovia. 

Kirjoitelman pituus on 1800–2300 merkkiä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, mutta vastaustilaa ei rajoiteta. Kokelaan tulee itse seurata merkkimäärälaskuria ja varmistaa, että kirjoitelma pysyy ohjepituuden rajoissa.

Arvostelu

Kirjoitelma arvostellaan luvussa 5.4.4 määriteltyjen kriteerien avulla. 

Kirjoitelmat arvostellaan käyttäen seuraavia pistemääriä: 

99  

97 

95  

93 

90 

 

87  

85  

83  

80   

 

77  

75  

73  

70   

 

67  

65  

63  

60   

 

57  

55  

53  

50   

 

47  

45  

43  

40    

 

35   

30    

25   

20    

 

15   

10    

5   

0 

Kirjoitelman pisteityksessä käytetään ainoastaan näitä pisteitä paitsi silloin, jos pistevähennysten seurauksena lopulliseksi pistemääräksi muodostuu jokin muu. Tarvittaessa voidaan käyttää myös alhaisia pistemääriä (35–0). 0 pistettä annetaan vain kirjoitelman täydellisestä puuttumisesta, täysin aiheen vierestä kirjoitetusta kirjoitelmasta tai kopioidusta kirjoitelmasta. Opettaja arvostelee liian lyhyenkin kirjoitelman ensiksi normaalin taulukon mukaan ja vähentää sitten pisteitä seuraavassa annettujen ohjeiden mukaisesti. 

Kirjoitelman pistevähennykset

Opettaja arvostelee ylipitkän ja liian lyhyen kirjoitelman ensiksi normaalin arvostelutaulukon mukaisesti ja vähentää sitten pisteitä. Hänen tulee merkitä vähennys kokelaan suoritukseen perusteluineen. 

Huomattavan ylipitkästä kirjoitelmasta vähennetään 5–10 pistettä, kuitenkin vain jos teksti sisältää turhaa toistoa tai jos se on rakenteeltaan löyhä. 

Kun kirjoitelma on liian lyhyt eikä siksi anna riittävää näyttöä kielitaidosta, kirjoitelmasta vähennetään 5–20 pistettä seuraavasti:

merkkimäärän alitus 

pistevähennys 

11–20 %  

5 p. 

21–30 %  

10 p. 

31–40 %  

15 p. 

yli 40 %  

20 p.                   

Jos tuotos on vain muutaman virkkeen pituinen, sitä ei voida katsoa kirjoitelmaksi ja lopullinen pistemäärä on alle 30 pistettä. Jos kirjoitelmasta puuttuu otsikko, pistemäärästä vähennetään 5 pistettä. 

Jos kirjoitelma on pääosin esimerkiksi tehtävien aineistoista kopioitu, on lopullinen pistemäärä 40–0 pistettä. 

Jos kirjoitelma on plagioitu tai laadittu täysin väärästä aiheesta, on pistemäärä 0 pistettä.

Pisteytys ja yleiskuvaus 

Vastauksen sisältöainekset ja luettavuus  

5 p. Erittäin hyvä 

Sisällöltään erittäin kattava vastaus 

Vastaus täyttää erittäin hyvin tehtävänannon ja kattaa hyvän vastauksen piirteet. Vastaus on helposti ymmärrettävä. 

4 p. Hyvä 

Sisällöltään pääosin kattava vastaus 

Vastaus täyttää tehtävänannon ja sisältää keskeisiä hyvän vastauksen piirteitä. Vastaus on ymmärrettävä. 

3 p. Tyydyttävä  

Sisällöltään osin puutteellinen vastaus 

 

Vastaus täyttää pääosin tehtävänannon ja sisältää osan hyvän vastauksen piirteistä. Vastaus on pääosin ymmärrettävä. 

2 p. Välttävä 

Sisällöltään hyvin puutteellinen ja/tai väärää informaatiota sisältävä vastaus 

Vastaus täyttää tehtävänannon vain osittain ja sisältää vain vähän hyvän vastauksen piirteitä. Vastaus on paikoin vaikeaselkoinen. 

1 p. Heikko 

Vaikeasti ymmärrettävä tai harhaanjohtava vastaus 

Vastauksen yhteys tehtävänantoon on heikko, ja se ei sisällä juuri lainkaan hyvän vastauksen piirteitä. Vastauksen sisällössä on virheitä. Vastausta voi olla vaikea ymmärtää. 

0 p. Riittämätön (hylätty vastaus) 

Täysin väärä tai puuttuva vastaus 

Vastauksella ei ole yhteyttä tehtävänantoon, ja sen sisältöainekset eivät ole hyvän vastauksen piirteiden mukaisia. Vastausta voi olla erittäin vaikea ymmärtää.  

Pisteytys ja yleiskuvaus 

Vastauksen sisältö  

Vastauksen esitystapa 

10 p. Erinomainen 

Sisällöltään erittäin kattava vastaus, jossa viesti välittyy erinomaisesti 

Vastaus täyttää erittäin hyvin tehtävänannon ja kattaa hyvän vastauksen piirteet. Pohjatekstin tiedoista on rakennettu itsenäinen vastaus.  

  

Vastaus on kokonaisuudessaan erittäin selkeä ja helposti ymmärrettävä. Se on loogisesti etenevä ja siinä on käytetty tehtävän kannalta täsmällistä sanastoa ja ilmaisuja.  

 

8 p. Hyvä 

Sisällöltään pääosin kattava vastaus, jossa viesti välittyy hyvin 

Vastaus täyttää hyvin tehtävänannon ja sisältää keskeisiä hyvän vastauksen piirteitä. Vastaus on pääosin itsenäinen.  

 

Vastaus on selkeä ja ymmärrettävä. Vastaus on yhtenäinen ja siinä on tehtävän kannalta pääosin toimivaa sanastoa ja ilmaisuja.  

 

6 p. Tyydyttävä 

Sisällöltään osin puutteellinen vastaus, jossa viesti välittyy enimmäkseen ymmärrettävästi 

Vastaus täyttää tyydyttävästi tehtävänannon ja sisältää osan hyvän vastauksen piirteistä. Vastaus on melko itsenäinen.  

 

Vastaus on melko selkeä, mutta se voi olla jossain määrin epäyhtenäinen. Käytetyssä sanastossa ja/tai ilmaisuissa voi olla puutteita.  

4 p. Välttävä 

Sisällöltään hyvin puutteellinen ja/tai väärää informaatiota sisältävä vastaus, jossa viesti välittyy osin 

 

Vastaus täyttää tehtävänannon vain osittain ja sisältää vain vähän hyvän vastauksen piirteitä. Vastaus toistaa enimmäkseen luettua tekstiä sellaisenaan. Vastauksen sisällössä voi olla virheitä. 

 

Vastaus on paikoin vaikeaselkoinen ja se voi olla melko epäyhtenäinen. Käytetyssä sanastossa ja ilmaisuissa on selviä puutteita.  

 

2 p. Heikko  

Vaikeasti ymmärrettävä tai harhaanjohtava vastaus, jossa viesti välittyy heikosti 

Vastauksen yhteys tehtävänantoon on heikko, ja se ei sisällä juuri lainkaan hyvän vastauksen piirteitä. Vastaus toistaa luettua tekstiä sellaisenaan. Vastauksen sisällössä on virheitä.  

 

Vastausta on vaikea ymmärtää. Se on heikosti muotoiltu, sekava ja jäsentymätön. Käytetyssä sanastossa ja ilmaisuissa voi olla vakavia puutteita.  

0 p. Riittämätön (hylätty vastaus) 

Täysin väärä tai puuttuva vastaus, jossa viesti ei välity 

Vastauksella ei ole yhteyttä tehtävänantoon, ja sen sisältöainekset eivät ole hyvän vastauksen piirteiden mukaisia.  

 

Vastausta voi olla erittäin vaikea ymmärtää. Se voi olla todella heikosti muotoiltu, sekava ja jäsentymätön. Käytetyssä sanastossa ja ilmaisussa on vakavia puutteita.  

 

Pisteytys ja yleiskuvaus 

Sisältöainekset ja argumentointi 

Viestin välittyminen ja tilanteeseen sopivuus 

30, 27 p. 

Oivaltava toteutus tehtävänannosta 

Kirjoituksessa viedään tehtävänannossa kuvattua tai pohjatekstissä esitettyä asiaa eteenpäin ajatuksellisesti tai kokemuksellisesti. Argumentointi on vakuuttavaa. 

Viesti välittyy. Kirjoituksen muodollisuusaste sekä käytetty sanasto ja ilmaukset ovat tilanteenmukaisia. Tyyli ja kieli on sovitettu oletetulle lukijalle tai vastaanottajalle. 

24, 21 p. 

Itsenäinen toteutus tehtävänannosta 

 

Kirjoituksessa esitetään tehtävänannossa kuvattuun tai pohjatekstissä esitettyyn asiaan itsenäinen näkökulma. Argumentointi on johdonmukaista.  

 

Viesti välittyy selkeästi. Kirjoituksen muodollisuusaste sekä käytetty sanasto ja ilmaukset ovat tilanteeseen sopivia. Tyylissä ja kielessä otetaan huomioon oletettu lukija tai vastaanottaja.  

 

18, 15 p. 

Asianmukainen toteutus tehtävänannosta 

Kirjoitus vastaa tehtävänantoa, mutta käsittelytapa on tavanomainen. Oma mielipide tulee esiin ja sille esitetään perusteluja.  

 

Viesti välittyy pääosin ymmärrettävästi. Kirjoituksessa noudatetaan pääosin tekstilajin konventioita, vaikka muodollisuusasteessa, tyylissä ja kielessä voi olla horjuntaa. 

12, 9 p.  

Puutteellinen toteutus tehtävänannosta 

 

Kirjoitus ei täysin vastaa tehtävänantoa. Oma mielipide tulee esille, mutta sille esitetään niukasti perusteluja tai perustelut eivät ole vakuuttavia. 

Viesti välittyy, vaikka siinä voi olla joitakin vaikealukuisia kohtia. Tilannetta sekä oletettua lukijaa tai vastaanottajaa on pyritty jossain määrin huomioimaan, mutta lukijan tai vastaanottajan huomioiminen tyylissä ja kielessä jää puutteelliseksi.  

 

6, 3 p. 

Toteutuksella vähäinen yhteys tehtävänantoon 

 

Kirjoitus vastaa tehtävänantoa niukasti. Oman mielipiteen tai perustelujen esittämisessä on suuria puutteita.  

Viesti välittyy epäselvästi tai heikosti. Ilmaisu sopii tilanteeseen heikosti, muodollisuusasteen valinnassa on ongelmia, eikä oletettua vastaanottajaa tai lukijaa pystytä juuri huomioimaan tyylissä ja kielessä. 

0 p. 

Ei toteutusta tehtävänannosta tai ei toteutusta lainkaan 

Kirjoituksella ei ole yhteyttä tehtävänantoon tai yhteys on erittäin heikko. Kirjoituksessa ei ole omaa mielipidettä.  

 

Viesti ei välity tai ilmaisu ei sovi tilanteeseen. 

Pisteytys ja yleiskuvaus 

Viestinnällisyys 

Tehtävänanto ja aineiston käyttö 

Tekstin sisältö ja rakenne 

Kielellinen laajuus ja tarkkuus 

99, 97, 95, 93, 90 pistettä  

Erittäin hyvä 

Viesti välittyy erittäin selkeästi, sujuvasti, aidontuntuisesti ja vivahteikkaasti. Teksti on omintakeista ja helppolukuista. 

Tehtävänanto täyttyy kaikilta osin kiitettävästi. Kirjoittaja kehittelee aktiivisesti pohjatekstin ajatuksia ja oivaltaa sen olennaiset merkitykset. 

Aiheen käsittely on monipuolista, persoonallista ja johdonmukaista. Teksti on ehyt ja sidosteinen kokonaisuus. 

Rikasta ja monipuolista kieltä, laaja sanasto. Kieliopin ja vaativien lauserakenteiden hallinta on erinomaista. Vain joitakin kirjoitusvirheitä tai muita erehdyksiä. 

87, 85, 83, 80 pistettä                   

Hyvä 

Viesti välittyy selkeästi, sujuvasti ja luontevasti. Teksti on helppolukuista. 

Tehtävänanto täyttyy hyvin. Pohjatekstin tavoite ja sisältö on ymmärretty hyvin, ja havainnot ja päätelmät ovat osuvia. 

Aiheen käsittely on melko monipuolista. Tekstin rakenne on selkeä. Asiat sidostuvat toisiinsa. 

Tilanteeseen sopiva kieli, melko laaja sanasto. Melko vaihtelevia rakenteita. Kieliopin ja oikeinkirjoituksen hallinta hyvää. Vain satunnaisia virheitä. 

77, 75, 73, 70 pistettä  

Melko hyvä 

Viesti välittyy melko selkeästi. Teksti on kohtalaisen helppoa lukea. 

Tehtävänantoa on pääosin noudatettu. Pohjatekstiä on käytetty pääosin tehtävänannon mukaisesti. 

Sisällön aineksia on riittävästi, mutta aiheen käsittely on tavanomaista ja melko suppeaa. Jäsentely on toimiva, vaikkakaan asiat eivät aina sidostu toisiinsa. 

Sanasto on tavallista, mutta pääosin tilanteeseen sopivaa. Perusrakenteet ovat hallinnassa, mutta virheitä on jonkin verran. 

67, 65, 63, 60 pistettä 

Tyydyttävä 

Viesti välittyy tyydyttävästi. Tekstiä on joissakin kohdissa vaikea lukea ja ymmärtää. 

Tehtävänanto ei täyty kaikin osin. Tekstin näkökulma voi olla osittain vino. Pohjatekstiä on käytetty, mutta sitä ei ole kaikin osin ymmärretty tai sitä on käytetty referoiden tai kovin yksipuolisesti. 

Sisältö on rajoittunutta tai pää- ja sivuasioiden suhteet ovat vinossa. Jäsentelyssä on ongelmia. Teksti on paikoin epäsidosteista. 

Sanasto on yksipuolista. Jonkin verran toistuvia virheitä perusrakenteissa. 

57, 55, 53, 50 pistettä 

Välttävä 

Viesti välittyy epäselvästi. Teksti on verrattain hankalaa luettavaa. Merkitys ei välity kaikissa kohdissa. 

Tehtävänannon noudattamisessa on vaikeuksia: kirjoittaja on voinut tulkita tehtävänantoa osittain väärin, jättänyt pohjatekstin hyödyntämättä tai on ymmärtänyt sen suurelta osin väärin. 

Sisällön ainekset ovat niukat. Rakenne on pirstaleinen. Asioiden väliset yhteydet ilmenevät heikosti. 

Sanasto on suppeaa. Paljon systemaattisia virheitä. 

47, 45, 43, 40 pistettä 

Heikko 

Viesti välittyy heikosti. Teksti on vaikealukuista. Merkitys jää monin paikoin epäselväksi. 

Tehtävänanto täyttyy heikosti. Pohjatekstiä ei ole käytetty tai se on ymmärretty kokonaan väärin. 

Sisällön ainekset ovat varsin vähäiset. Tekstikokonaisuus on hajanainen. 

Sanasto on erittäin suppeaa tai virheellistä. Kielen hallinta on heikkoa. Monenlaisia virheitä on paljon. 

35, 30, 25, 20 pistettä  

Erittäin heikko 

Kirjoittaja ei juuri pysty välittämään viestiä. Tekstiä on erittäin vaikea lukea. 

Tuotos ei juuri liity tehtävänantoon. Suoritus on vain irrallisia lauseita tai yksittäinen kappale. 

Sisällön ainekset ovat lähes olemattomat. Tekstissä ei ole rakennetta, eivätkä asioiden väliset yhteydet ilmene. 

Kielen hallinta on erittäin heikkoa. Sanasto on alkeellista. 

15, 10, 5, 0 ­pistettä 

Kirjoittaja ei pysty välittämään viestiä. 

Tehtävänantoa ei ole noudatettu tai tehtävää ei ole suoritettu. Pohjatekstiä ei ole ymmärretty tai se on kopioitu omaksi suoritukseksi. 

Tekstissä ei ole juuri lainkaan sisältöä eikä rakennetta. 

Ilmaisuvaranto on alkeellista. Kieli on lähes täysin virheellistä.