Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (kevät 2027–)

Hyväksytty 5.6.2024

Ylioppilastutkintolautakunnan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen määräykset sisältävät lukiolakiin ja lakiin ylioppilastutkinnosta sekä lautakunnan yleisiin määräyksiin ja ohjeisiin perustuvaa tekstiä.

Tekstissä olevat pykälämerkinnät viittaavat lukiolakiin (714/2018) ja lakiin ylioppilastutkinnosta (502/2019), ellei toisin ilmoiteta.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen määräykset koskevat ensimmäisen kerran kevään 2027 tutkinnon toimeenpanoa.

1 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe

1.1 Yleistä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeesta

Ylioppilastutkintoon osallistuvan kokelaan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe (laki ylioppilastutkinnosta 502/2019, 10 §). Kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään perustuvana kokeena, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame ja hän on opiskellut suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiset opinnot, jotka ovat kokeeseen osallistumisen edellytyksenä lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalle, tai jos hän on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä (L 502/2019, 11 §).

Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe vastaa rakenteeltaan, tehtäviltään ja aineistoiltaan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koetta. Lautakunta on antanut ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeesta erilliset määräykset.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella (SiVM 15/2018 vp).

Kokeessa arvioidaan, miten hyvin kokelas on saavuttanut lukion opetussuunnitelman perusteiden suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteiden mukaisen kielitaidon, sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin. Kokeessa ei edellytetä äidinkielisen tasoista kielitaitoa, vaan otetaan huomioon se, että kokelaan suomen kielen taito on edelleen kehittyvä. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe korvaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen. Ylioppilastutkinnon hyväksytty suorittaminen antaa yleisen korkea- koulukelpoisuuden.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe on kaksipäiväinen, ja kokeen kesto molempina päivinä on kuusi tuntia. Koe suoritetaan ilmoitettuina äidinkielen ja kirjallisuuden koepäivinä.

Näissä määräyksissä käsitellään ainoastaan osallistumista suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen. Vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan huomioon ottamista sekä kuulovamman huomioon ottamista muulla tavoin ylioppilastutkinnon kokeissa käsitellään Ylioppilastutkintolautakunnan määräyksissä koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottamisesta ylioppilastutkinnossa.

1.2 Kokelaat, joiden ei tarvitse hakea osallistumisoikeutta

Rehtorin tehtävänä on tutkia, täyttääkö kokelas kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset (ylioppilastutkintolaki 502/2019, 7–8 §§). Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioista lautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan väestörekisteriin merkityn äidinkielen. Kokelaalla on oikeus osallistua suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen ilman erillistä hakemusta, jos

kokelaan väestörekisteriin merkitty äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja kokelas on opiskellut lukion oppimäärän mukaiset suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän pakolliset opinnot
kokelas käyttää viittomakieltä äidinkielenä tai ensikielenä (L 502/2019, 11 §).

Kaikissa lukioissa ei järjestetä tai tarjota suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opintoja. Tällöin lukiossa voidaan tunnustaa osaamista lukiolain (714/2018) 27 §:n ja lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, jos oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen peruskielitaidon puutteista johtuen.

Jos lukion oppimäärään kuuluvat suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän pakolliset opinnot ovat kesken siinä vaiheessa, kun kokelas ilmoittautuu kokeeseen, toimitaan Ylioppilastutkintolautakunnan yleisten määräysten ja ohjeiden luvun 1.3 Osallistumisoikeus mukaisesti.

1.3 Osallistumisoikeuden hakeminen

Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta painavan syyn vuoksi myöntää oikeuden suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen suorittamiseen muulle kuin edellä tarkoitetulle kokelaalle (L 502/2019, 11 §).

Erillinen hakeminen on tarpeen esimerkiksi, jos

kokelas on opiskellut äidinkieleltään suomen-, ruotsin-, tai saamenkielisille tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaiset opinnot

kokelaan väestörekisteriin merkitty äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame

kokelas on suorittanut lukion oppimäärää vastaavan ulkomaisen koulutuksen

kokelas on opiskellut ammatillisen perustutkinnon suomi tai ruotsi toisena kielenä opinnot, mutta ei lukion oppimäärän mukaisia opintoja.

Hakemus tehdään kirjallisesti ennen kuin kokelas ilmoittautuu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen. Hakemus on toimitettava lautakuntaan

kevään tutkinnon osalta 30. marraskuuta ja

syksyn tutkinnon osalta 30. huhtikuuta.

Myöhässä toimitetut tai puutteelliset hakemukset käsitellään, mutta päätös koskee aikaisintaan kyseistä tutkintokertaa seuraavaa tutkintokertaa, ellei hakemuksesta ilmene painavaa perustetta, miksi hakemusta ei ole tehty ajoissa ja miksi olisi tärkeää, että päätös koskisi jo kyseistä tutkintokertaa. Hakemus tehdään samalla lomakkeella, jolla voi hakea vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa. Lomake on saatavilla lautakunnan sähköisessä asiointipalvelussa.

Hakemus on tarkoituksenmukaista tehdä ennen tutkinnon aloittamista, mutta vasta siinä vaiheessa, kun kokelaalla on kokemusta lukio-opintojen suorittamisesta ja lausunnonantajilla on riittävää tietoa kokelaan kielitaidosta.

Hakemuksesta tulee ilmetä väestörekisteriin merkitty äidinkieli, kotona käytettävät kielet sekä koulunkäynti, opiskelu tai työskentely suomeksi arvioituun tutkinnon aloitusajankohtaan mennessä. Jos kokelas on käynyt koulua, jossa opetusta annetaan vieraalla kielellä, suomenkieliseksi opiskeluksi katsotaan kuitenkin aika, jonka opiskelija on osallistunut suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetukseen. Koulunkäyntiin suomeksi luettavasta ajasta ei vähennetä loma-aikoja, vaikka opiskelija olisi viettänyt ne muualla kuin Suomessa. Hakemukseen liitetään lausunto, jossa esitetään tarvittavat perustelut ja selvitykset niistä painavista syistä, joiden perusteella kokelaan tulisi saada osallistua suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen äidinkieli ja kirjallisuus -kokeen sijaan. Lausunnossa tulee myös selvittää, miksi kokelas ei täytä luvussa 1.2 kuvattuja osallistumisoikeuden edellytyksiä.

Lautakunta pisteyttää kokelaan kielitaustan alla olevan taulukon kohtien 1–2 perusteella. Taulukko on sama, jota käytetään arvioitaessa vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan vaikutusta ylioppilastutkinnossa.

Kokelaan kielitaustan pisteytys	0 pistettä	2 pistettä	4 pistettä	6 pistettä
1. Kokelaan kotona käytettävät kielet	vain suomi	vieraan kielen lisäksi myös suomi		vain vieraita kieliä
2. Koulunkäynti, opiskelu tai työskentely pääosin suomeksi arvioituun tutkinnon aloitusajankohtaan mennessä	yli kuusi vuotta;	kuusi vuotta tai alle;	neljä vuotta tai alle;	kaksi vuotta tai alle;

Hakemukseen liitetään myös kahden opettajan arvio vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan vaikutuksesta opintomenestykseen. Jos opetuskieliä on useita, kohdistuu arvio tutkinnon kieleen. Opettajista toinen on äidinkielen ja kirjallisuuden tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettaja. Toinen opettaja on reaaliaineen opettaja. Molemmat opettajat arvioivat lausunnoissaan erikseen vaikutuksen opintomenestykseen alla olevan taulukon kohtien 3.1–3.4 perusteella.

Taulukko on sama, jota käytetään arvioitaessa vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan vaikutusta ylioppilastutkinnossa. Jos lausuntoa ei ole perustellusta syystä mahdollista saada kahdelta opettajalta, hakemukseen voi poikkeuksellisesti liittää vain yhden opettajan lausunnon. Lautakunta ottaa tämän huomioon hakemuksen pisteytyksessä.

Opettajan arvion pisteytys	0 pistettä	1 piste	2 pistettä	3 pistettä
3.1 Luettavan oppi- materiaalin ymmärtäminen	Ei vaikeuksia	Lieviä vaikeuksia	Selviä vaikeuksia	Vakavia vaikeuksia
3.2 Tekstin tuottaminen	Ei vaikeuksia	Lieviä vaikeuksia	Selviä vaikeuksia	Vakavia vaikeuksia
3.3 Opetuksen seuraaminen	Ei vaikeuksia	Lieviä vaikeuksia	Selviä vaikeuksia	Vakavia vaikeuksia
3.4 Tehtävien suorittamiseen kuluva aika	Ei poikkea muista opiskelijoista	Vaatii vähän enemmän aikaa	Vaatii selvästi enemmän aikaa	Vaatii merkittävästi enemmän aikaa

Kokelaan kielitaustastaan saamat pisteet ja kummankin opettajan arviosta saadut pisteet lasketaan yhteen. Lautakunta voi myöntää kokelaalle oikeuden suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen suorittamiseen, jos kokelas saa vähintään 12/36 pistettä taulukoissa esitettyjen kriteerien perusteella ja jos hakemuksesta ja siihen liitetyistä lausunnoista ilmenee riittävän painavat perusteet.

Jos kokelas saa kielteisen päätöksen hakemukseensa sen jälkeen, kun hän on ilmoittautunut suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen, kyseinen koe poistetaan lautakunnassa kokelaan aineyhdistelmästä (katso Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet 1.3 Osallistumisoikeus). Hän voi tällöin halutessaan ilmoittautua suorittamaan äidinkieli ja kirjallisuus -koetta, vaikka ilmoittautumisaika olisi jo mennyt umpeen.

Niillä kokelailla, jotka ovat jo ennen näiden määräysten voimaantuloa suorittaneet suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen osana tutkintoaan, säilyy oikeus sisällyttää koe tutkintoonsa ja suorittaa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe riippumatta siitä, mitä näissä määräyksissä määrätään osallistumisen edellytyksistä.

1.4 Hylätyn äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen uusiminen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeena

Jos kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja joka on opiskellut suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiset opinnot, on osallistunut ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden kokeeseen mutta tullut siinä hylätyksi, hän saa halutessaan uusia hylätyn kokeen osallistumalla suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen (L 502/2019, 16 §). Jos kokelas on osallistunut ylioppilastutkinnon äidinkieli ja kirjallisuus -kokeeseen ja tullut siinä hylätyksi eikä täytä yllä mainittuja ehtoja, hän voi hakea lautakunnalta osallistumisoikeutta suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeeseen yllä kuvatulla tavalla. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe ei voi korvata toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettua äidinkielen koetta.

2 Kokeen rakenne, tehtävät ja aineistot

2.1 Kokeen tehtävät ja aineistot

Lautakunta laatii ylioppilastutkinnon kokeiden tehtävät nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvien kyseisen oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen oppimäärien mukaan (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta 612/2019, § 5).

Kokeissa on oppiainerajat ylittäviä tehtäviä (asetus 612/2019, § 5). Kevään 2023 tutkinnosta lähtien oppiainerajat ylittävät tehtävät voivat perustua lukion opetussuunnitelmien perusteissa (2019) kuvattuun laaja-alaisen osaamiseen. Kokelailta ei edellytetä vastauksissa toisen oppiaineen yksityiskohtaisia tietoja tai taitoja.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeessa arvioidaan, miten hyvin kokelas on saavuttanut lukion opetussuunnitelman perusteiden suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteiden mukaisen kielitaidon: miten hyvin hän ymmärtää kuulemaansa ja lukemaansa suomenkielistä tekstiä, pystyy tuottamaan viestinnällisiä tekstejä sekä hallitsee sanastoa, kielen rakenteita ja suomen kielelle tyypillisiä ilmauksia.

Koe pohjautuu viestinnälliseen kielitaitokäsitykseen, jonka mukaan kielitaitoon sisältyy sekä tietoa kielestä että sen käyttötaito. Kielitaitoa arvioidaan opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisesti. Kokeessa arvioidaan sekä ymmärtämistaitoja (kuullun ymmärtäminen ja lukutaito) että tuottamistaitoja (kirjoitustaito). Suullista tuottamista ja suullista vuorovaikutusta on mahdollista arvioida ylioppilastutkinnon kielikokeissa toistaiseksi vain simuloimalla kirjallisesti todellisia vuorovaikutustilanteita. Kokeessa on teema, jota käsittelevät tekstit voivat liittyä lukion opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisen osaamisen, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tai muiden oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin. Tehtävät laaditaan niin, että ne arvioivat mahdollisimman kattavasti monilukutaitoa ja erilaisia viestintätoimintoja.

Kokeen aineistoina hyödynnetään monimuotoisia, autenttisia aineistoja. Kirjoitettujen, kuvallisten ja graafisten tekstiaineistojen lisäksi käytetään laajan tekstikäsityksen mukaisesti myös erilaisia audiovisuaalisia tekstejä, esimerkiksi mainoksia, animaatioita tai katkelmia televisio-ohjelmista, elokuvista tai näytelmistä. Aineistona voi myös olla pelkkä äänitiedosto, esimerkiksi katkelma radiohaastattelusta, uutislähetyksestä tai kuunnelmasta. Aineisto voi koostua myös verkkoteksteistä tai -sivustosta.

2.2 Kokeen toimeenpano

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe järjestetään kahtena koepäivänä. Ensimmäisenä päivänä suoritetaan lukutaidon ja kuullun ymmärtämisen osakoe. Toisena päivänä suoritetaan kirjoitustaidon osakoe. Kumpanakin koepäivänä aikaa kokeen suorittamiseen on kuusi tuntia.

Koe suoritetaan suljetussa verkkoympäristössä. Sanakirjat tai sähköiset sanakirjat eivät ole sallittuja. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koetta varten kokelas tarvitsee tietokoneeseen liitettävät kuulokkeet.

Kokelas voi valita, missä järjestyksessä hän suorittaa kyseisen koepäivän koetehtävät. Kokelas voi muuttaa kaikkia kyseisen koepäivän vastauksiaan siihen asti, kunnes hän päättää kyseisen koepäivän kokeen. Kokelas voi luonnostella vastauksiaan paperille (katso Lautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet, luku 1.5.2 Muut tarvikkeet ja apuvälineet).

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen tekstit kirjoitetaan yleiskielellä, ellei tehtävänanto tai konteksti edellytä toisin. Vastaustekstin kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin. Myös mahdollisen otsikon jälkeen jätetään tyhjä rivi. Oikolukuohjelma ei ole käytössä. Tekstin voi kirjoittaa myös esimerkiksi LibreOffice -tekstinkäsittelyohjelmassa, josta kokelas siirtää kirjoittamansa tekstin vastaukselle osoitettuun tilaan. Vain vastauskentässä oleva teksti katsotaan vastaukseksi tehtävään.

2.3 Hyvän vastauksen piirteet

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen tutkintopäivinä lautakunta julkaisee monivalintatehtävien oikeat ratkaisut ja hyvän vastauksen piirteet verkkosivullaan kohdassa Hyvän vastauksen piirteet. On huomattava, että lautakunnan tässä vaiheessa antamat oikeat vastaukset ovat alustavia. Lopullisesta arvostelusta päättää kyseisen kokeen sensorikunta.

Monivalintatehtävistä tuotetaan tilastomenetelmin osioanalyysi, joka kertoo vastausten jakautumisen vastausvaihtoehtojen kesken. Analyysin valmistuttua lautakunta saattaa joissakin kysymyksissä hyväksyä useita vastausvaihtoehtoja. Lopulliset hyväksytyt monivalintatehtävien vastaukset lautakunta julkaisee tulosten yhteydessä.

3 Kokeen arvosanan määräytyminen

3.1 Alustava arvostelu

Suoritukset tarkastaa ja arvostelee alustavasti lukion suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opettaja tai äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja (L 502/2019, 18 §). Kaikki suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen suoritukset on arvosteltava alustavasti lukiossa, vaikka oppilaitoksessa ei olisikaan omaa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opettajaa. Suoritukset tulee arvostella lautakunnan erikseen antaman aikataulun mukaisesti.

Arvostelussa noudatetaan näissä määräyksissä ja hyvän vastauksen piirteissä annettuja pisteitysohjeita. Opettaja arvostelee vastaukset määräysten kriteerien ja koekohtaisten hyvän vastauksen piirteiden avulla lautakunnan arvostelupalvelussa, jonne hän myös merkitsee vastausten pisteet. Opettaja osoittaa vastausten sisältöön liittyvät puutteet tai virheet alleviivauksin ja tarvittaessa lyhyin kommentein. Lisäksi lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa sekä lyhyessä ja pitkässä kirjoitustehtävässä merkitään suorat kopioinnit ja pohjatekstin lainaukset ilman lähdeviitettä. Kielellisiä puutteita ei merkitä.

Puuttuva vastaus tai vastaus, jota ei ole mahdollista arvostella, on 0 pisteen arvoinen. Jos kokelas on jättänyt vastauksen useammasta kuin vaadituista tehtävistä, näistä vastauksista otetaan lopullisessa arvostelussa huomioon pienimmän pistemäärän yhteensä saavat vastaukset. Opettaja arvostelee alustavasti kaikki vastaukset ja merkitsee niiden pistemäärät arvostelupalveluun. Koesuorituksen muodostavat vastaukset valitsee lautakunta.

Jos kokelas jättää samaan tehtävään useamman kuin yhden vastauksen, tehtävä arvostellaan pienimmän pistemäärän antavan vastauksen mukaan. Opettaja arvostelee kaikki vastaukset, lautakunnassa koesuoritukseen valikoituu pienimmän pistemäärän antava vastaus.

3.2 Lopullinen arvosana

Kokeen arvosana määräytyy lopullisessa, suhteellisessa arvostelussa kokeen kaikkien tehtävien yhteispistemäärän mukaan. Koko kokeen yhteispistemäärä on enintään 160 pistettä. Lukutaidon ja kuullun ymmärtämisen osakokeessa pistemäärä on enintään 80 pistettä: kuullun ymmärtämisen tehtäväkokonaisuuden pistemäärä on 30–40 pistettä ja lukutaidon 40–50 pistettä. Kirjoitustaidon osakokeessa pistemäärä on enintään 80 pistettä: lyhyen kirjoitustehtävän pistemäärä on enintään 20 pistettä ja pitkän kirjoitustehtävän enintään 60 pistettä.

Lukutaidon ja kuullun ymmärtämisen osakoe enintään 80 pistettä	Kuullun ymmärtäminen 30–40 pistettä
	Lukutaito 40–50 pistettä
Kirjoitustaidon osakoe enintään 80 pistettä	Lyhyt kirjoitustehtävä enintään 20 pistettä
Kirjoitustaidon osakoe enintään 80 pistettä	Pitkä kirjoitustehtävä enintään 60 pistettä
Koko koe yhteensä	enintään 160 pistettä

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelaalla on suoritus kokeen molemmista, eri päivinä suoritettavista osakokeista. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan koetilaisuuteen tai ei jätä molemmissa koetilaisuuksissa koesuoritusta arvosteltavaksi, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osakokeet uudelleen.  

Koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee lopullisesti Ylioppilastutkintolautakunta (L 502/2019, 18 §). Lautakunnan sensorit arvostelevat kaikki suoritukset ja antavat niistä pistemäärän ainejaoksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Vastauksessa esitettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana.

Ylioppilastutkintolautakunta määrää vuosittain kunkin lukion suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen ensimmäisen sensorin. Lautakunnan määräämä sensori ei saa arvostella sellaisen lukion suorituksia, jonka kanssa hän on läheisessä kosketuksessa opetustoimen, sukulaisuuden tms. syyn takia. Lisäksi lautakunta antaa ohjeet toisen ja kolmannen sensorin käytöstä.

Mikäli vastauksen on arvostellut useampi sensori, vastauksen lopullinen pistemäärä on koetta arvostelleiden sensoreiden yhteisesti päättämä pistemäärä. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla erikseen.

4 Lukutaidon ja kuullun ymmärtämisen osakoe

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen ensimmäisenä koepäivänä järjestetään lukutaidon ja kuullun ymmärtämisen osakoe, jonka aikana kokelas suorittaa kuullun ymmärtämiseen ja lukutaitoon liittyvät tehtäväkokonaisuudet.

4.1 Kuullun ymmärtäminen

Kuullun ymmärtämisen tehtäväkokonaisuudessa arvioidaan kokelaan kykyä ymmärtää puhuttua kieltä, joko monologia, dialogia tai ryhmäkeskustelua. Tehtävissä voidaan arvioida esimerkiksi pääajatusten tai keskeisten yksityiskohtien ymmärtämistä ja tulkintaa sekä vuorovaikutuksen ja erilaisten audiovisuaalisten keinojen tunnistamista. Tehtävät voivat edustaa erilaisia tehtävätyyppejä, kuten monivalintatehtäviä, yhdistelytehtäviä, perustelua edellyttäviä oikein-väärin-kysymyksiä, avoimia kysymyksiä tai erilaisia reagointi- tai tiivistämistehtäviä. Kuunneltavat tekstit voivat edustaa erilaisia kielen rekistereitä. Ne voivat olla lukupuhetta tai spontaania puhuttua kieltä. Jotkut kuullun ymmärtämisen tehtäväkokonaisuuden teksteistä voivat olla myös videoita. 

Kuullun ymmärtämistä arvioiviin avokysymyksiin annettavien vastausten on oltava tekstin sisältöä tulkitsevia. Kysymykset eivät välttämättä liity vain johonkin tiettyyn kohtaan kuunneltavassa äänitteessä tai videossa, vaan ne voivat testata myös kuullun kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Jokin kysymys saattaa myös edellyttää henkilökohtaista tulkintaa tai kannanottoa.  

Vastausohjeet annetaan tehtävän yhteydessä. Tehtävälle tai sen osioille on määritelty enimmäispistemäärä, joka annetaan tehtävän tai sen osion yhteydessä. Tehtävänannossa saatetaan rajoittaa vastauksen pituutta. Suositeltu pituus voi vaihdella tehtävä- tai osiokohtaisesti. Vastauksen pituus lasketaan merkkeinä. Merkkeihin ei lasketa välilyöntejä eikä rivinvaihtoja. Koejärjestelmä laskee vastauksen merkkimäärän, mutta ei rajoita sitä automaattisesti. 

4.1.1 Arvostelu

Kuullun ymmärtämistä arvioivien tehtävien pistemäärät ilmoitetaan tehtävänannon yhteydessä. Koejärjestelmän automaattisesti pisteittämien tehtävien tulokset siirtyvät arvostelupalveluun.

Vastausten tulee olla itsenäisiä ja luontevia vastauksia annettuihin kysymyksiin. Kuullun ymmärtämisen arviointikohteita ovat:

vastauksen sisältöainekset

luettavuus.

Kuullun ymmärtämisen tehtävien arvioinnissa keskeisintä on vastauksen sisältö. Sisältöainesten arvioinnissa otetaan huomioon vastauksen yhteys tehtävänantoon sekä kattavuus suhteessa hyvän vastauksen piirteisiin. Luettavuuteen kiinnitetään huomiota ymmärrettävyyden näkökulmasta.

Kukin tehtävä ja osio arvostellaan erikseen. Vastaukset arvostellaan taulukossa 1 määriteltyjen kriteerien ja koekohtaisten hyvän vastauksen piirteiden avulla. Jos vastaus on huomattavan ylipitkä tai liian lyhyt, se vaikuttaa pistemäärään kriteeristön mukaisesti.

Taulukko 1: Kuullun ymmärtämisen avovastausten arviointikriteerit.

Pisteitys	Yleiskuvaus	Vastauksen sisältöainekset ja luettavuus
10 p:n tehtävä: 10 p. 5 p:n tehtävä: 5 p. 3 p:n tehtävä: 3 p.	Erittäin hyvä Sisällöltään erittäin kattava vastaus.	Vastaus täyttää erittäin hyvin tehtävänannon ja kattaa hyvän vastauksen piirteet. Vastaus on helposti ymmärrettävä.
10 p:n tehtävä: 8 p. 5 p:n tehtävä: 4 p.	Hyvä Sisällöltään pääosin kattava vastaus.	Vastaus täyttää tehtävänannon ja sisältää keskeisiä hyvän vastauksen piirteitä. Vastaus on ymmärrettävä.
10 p:n tehtävä: 6 p. 5 p:n tehtävä: 3 p. 3 p:n tehtävä: 2 p.	Tyydyttävä Sisällöltään osin puutteellinen vastaus.	Vastaus täyttää pääosin tehtävänannon ja sisältää osan hyvän vastauksen piirteistä. Vastaus on pääosin ymmärrettävä.
10 p:n tehtävä: 4 p. 5 p:n tehtävä: 2 p.	Välttävä Sisällöltään hyvin puutteellinen ja/tai väärää informaatiota sisältävä vastaus.	Vastaus täyttää tehtävänannon vain osittain ja sisältää vain vähän hyvän vastauksen piirteitä. Vastaus voi olla paikoin vaikeaselkoinen.
10 p:n tehtävä: 2 p. 5 p:n tehtävä: 1 p. 3 p:n tehtävä 1 p.	Heikko Sisällöltään vaikeasti ymmärrettävä tai harhaanjohtava vastaus.	Vastauksen yhteys tehtävänantoon on heikko, ja se ei sisällä juuri lainkaan hyvän vastauksen piirteitä. Vastauksen sisällössä on virheitä. Vastausta voi olla vaikea ymmärtää.
10 p:n tehtävä: 0 p. 5 p:n tehtävä: 0 p. 3 p:n tehtävä 0 p.	Riittämätön (hylätty vastaus) Sisällöltään täysin väärä tai puuttuva vastaus.	Vastauksella ei ole yhteyttä tehtävänantoon, ja sen sisältöainekset eivät ole hyvän vastauksen piirteiden mukaisia. Vastausta voi olla erittäin vaikea ymmärtää.

Avaa kuullun ymmärtämisen avovastausten arviointikriteerit pdf-muodossa (pdf, 59.07 kt)

4.2 Lukutaito

Lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa arvioidaan kokelaan kykyä ymmärtää kirjoitettua kieltä ja vastata lukemansa perusteella erilaisiin tehtäviin, jotka edellyttävät tekstin tuottamista kohdekielellä. Luettavat tekstit edustavat eri tekstilajeja ja vaihtelevat pituudeltaan. Tekstit ovat sekä tietotekstejä että kaunokirjallisia tekstejä.

Lukutaidon tehtäväkokonaisuus voi muodostua erilaisista tehtävätyypeistä kuten sanaston, käsitteiden tai muiden ilmausten merkityksiin keskittyvistä tehtävistä, erityyppisistä monivalintatehtävistä, yhdistelytehtävistä, tehtävistä, joissa väite osoitetaan oikeaksi tai vääräksi ja perustellaan aineiston avulla sekä avoimista kysymyksistä. Tehtäväkokonaisuudessa arvioidaan myös kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.

Lukutaidon tehtäväkokonaisuuden avoimet kysymykset arvioivat kokelaan kykyä ymmärtää ja tulkita tekstiä sekä tuoda havaintonsa ja päätelmänsä esille vastauksessaan. Kysymyksiin annettavien vastausten on oltava tekstin sisältöä tulkitsevia ja tehtävänannon mukaisia. Kysymykset eivät välttämättä liity vain johonkin tiettyyn tekstikohtaan tai kappaleeseen, vaan ne voivat testata myös tekstin kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Jokin kysymys saattaa myös edellyttää henkilökohtaista tulkintaa tai kannanottoa.

4.2.1 Arvostelu

Vastausten tulee olla itsenäisiä ja luontevia vastauksia annettuihin kysymyksiin. Vastauksessa arvioidaan sisältöä ja esitystapaa. Vastauksen sisällössä keskeisiä arvioitavia asioita ovat vastauksen yhteys tehtävänantoon ja hyvän vastauksen piirteisiin sekä vastauksen itsenäisyys. Vastauksen esitystavassa kiinnitetään huomiota vastauksen selkeyteen, ymmärrettävyyteen, yhtenäisyyteen sekä sanaston ja ilmausten tarkoituksenmukaisuuteen. Tekstin laajempi sanasanainen kopiointi alentaa huomattavasti vastauksen arvoa. Lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa arviointikohteita ovat

kokonaiskuva lukutaidosta

vastauksen sisältö

vastauksen esitystapa.

Arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevia kriteereitä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset hyvän vastauksen piirteet. Arvioinnissa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden. 

Lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa kukin tehtävä ja osio arvostellaan erikseen. Vastaukset arvostellaan taulukossa 2 määriteltyjen kriteerien ja koekohtaisten hyvän vastauksen piirteiden avulla. Opettaja merkitsee arvostelupalveluun yksittäisten osioiden pisteet. Jos vastaus on huomattavan ylipitkä tai liian lyhyt, se vaikuttaa pistemäärään kriteeristön mukaisesti.

Lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden.

Taulukko 2: Lukutaidon avovastausten arviointikriteerit.

Pisteitys	Kokonaiskuva lukutaidosta	Vastauksen sisältö	Vastauksen esitystapa
10 p:n tehtävä: 10 p. 5 p:n tehtävä: 5 p. 3 p:n tehtävä: 3 p.	Erinomainen Sisällöltään erittäin kattava vastaus, jossa viesti välittyy erinomaisesti.	Vastaus täyttää erittäin hyvin tehtävänannon ja kattaa hyvän vastauksen piirteet. Aineiston tiedoista on rakennettu itsenäinen tulkinta, joka ei ole ristiriidassa aineistossa esitetyn kanssa.	Vastaus on kokonaisuudessaan erittäin selkeä ja helposti ymmärrettävä. Se on loogisesti etenevä ja koherentti. Vastauksessa on käytetty tehtävän kannalta täsmällistä sanastoa ja ilmaisuja.
10 p:n tehtävä: 8 p. 5 p:n tehtävä: 4 p.	Hyvä Sisällöltään pääosin kattava vastaus, jossa viesti välittyy hyvin.	Vastaus täyttää hyvin tehtävänannon ja sisältää keskeisiä hyvän vastauksen piirteitä. Vastaus on pääosin itsenäinen ja vastaa pääosin aineistoa.	Vastaus on selkeä ja ymmärrettävä. Vastaus on yhtenäinen, ja siinä on tehtävän kannalta pääosin toimivaa sanastoa ja ilmaisuja.
10 p:n tehtävä: 6 p. 5 p:n tehtävä: 3 p. 3 p:n tehtävä: 2 p.	Tyydyttävä Sisällöltään osin puutteellinen vastaus, jossa viesti välittyy enimmäkseen ymmärrettävästi.	Vastaus täyttää melko hyvin tehtävänannon ja sisältää osan hyvän vastauksen piirteistä. Vastaus on melko itsenäinen. Vastauksen pääsisältö vastaa aineistoa, mutta vastauksen yksityiskohdissa voi olla virheellistä tulkintaa.	Vastaus on melko selkeä ja ymmärrettävä, mutta se voi olla jossain määrin epäyhtenäinen. Vastauksen sanasto ja ilmaukset ovat tarkoituksenmukaisia mahdollisista puutteellisuuksistaan huolimatta.
10 p:n tehtävä: 4 p. 5 p:n tehtävä: 2 p.	Välttävä Sisällöltään hyvin puutteellinen ja/tai väärää informaatiota sisältävä vastaus, jossa viesti välittyy osin.	Vastaus täyttää tehtävänannon vain osittain ja sisältää vain vähän hyvän vastauksen piirteitä. Vastaus toistaa enimmäkseen luettua tekstiä sellaisenaan. Vastauksen sisällössä voi olla virheitä.	Vastaus on paikoin epäselvä ja vaikea ymmärtää. Se voi olla melko epäyhtenäinen. Vastauksen sanasto ja ilmaukset voivat olla sekä puutteellisia että osin epätarkoituksenmukaisia.
10 p:n tehtävä: 2 p. 5 p:n tehtävä: 1 p. 3 p:n tehtävä 1 p.	Heikko Vaikeasti ymmärrettävä tai harhaanjohtava vastaus, jossa viesti välittyy heikosti.	Vastauksen yhteys tehtävänantoon on heikko, ja se ei sisällä juuri lainkaan hyvän vastauksen piirteitä. Vastaus toistaa luettua tekstiä sellaisenaan. Vastauksen sisällössä on virheitä.	Vastaus on kokonaisuudessaan heikosti muotoiltu, sekava ja jäsentymätön. Vastausta on vaikea ymmärtää. Käytetty sanasto ja ilmaukset voivat olla hyvin puutteellisia ja/tai epätarkoituksenmukaisia.
10 p:n tehtävä: 0 p. 5 p:n tehtävä: 0 p. 3 p:n tehtävä 0 p.	Riittämätön (hylätty vastaus) Täysin väärä tai puuttuva vastaus.	Vastauksella ei ole yhteyttä tehtävänantoon, ja/tai sen sisältöainekset eivät ole hyvän vastauksen piirteiden mukaisia.	Vastauksen viesti ei välity.

Avaa lukutaidon avovastausten arviointikriteerit pdf-muodossa (pdf, 65.33 kt)

5 Kirjoitustaidon osakoe

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen toisena koepäivänä järjestetään kirjoitustaidon osakoe, jonka aikana kokelas suorittaa lyhyen ja pitkän kirjoitustehtävän.

Kirjoitustaidon osakokeessa arvioidaan opiskelijan kykyä tuottaa itsenäisesti tekstiä ja ilmaista suomeksi ajatuksiaan lukion suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään sekä laaja-alaiseen osaamiseen ja aineistoihin liittyvistä teemoista.

5.1 Lyhyt kirjoitustehtävä 

Lyhyen kirjoitustehtävän ensisijainen tavoite on viestinnällinen eli se, miten kokelas pystyy reagoimaan tehtävänantoon ja mahdolliseen annettuun aineistoon, kuten toisen osapuolen viestiin, sekä ottamaan huomioon niiden piirteet ja edellytykset omassa tekstissään. Teksti voi olla esimerkiksi kommentti pohjatekstiin liittyvästä aiheesta, sähköpostiviesti, blogiteksti tai jokin arkielämän teksti.

Lyhyen kirjoitustehtävän vastausohjeet annetaan tehtävän yhteydessä. Suositeltu pituus on noin 500–800 merkkiä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja. Koejärjestelmä laskee vastauksen merkkimäärän, mutta ei rajoita sitä automaattisesti.

5.1.1 Arvostelu

Lyhyt kirjoitustehtävä arvostellaan taulukossa 3 määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Alin pistemäärä on 0 ja ylin 20 pistettä. Lyhyen kirjoitustehtävän arviointikohteita ovat

sisältöainekset

argumentointi

viestin välittyminen

tilanteeseen sopivuus.

Arvioinnissa arviointikohteista painottuvat sisältöainekset ja argumentointi.

Jos vastaus on huomattavan ylipitkä tai liian lyhyt, se vaikuttaa pistemäärään kriteeristön mukaisesti. Tällöin esimerkiksi tekstin rakenne voi olla hajanainen tai tehtävänannon noudattaminen voi jäädä puutteelliseksi.

Taulukko 3: Lyhyen kirjoitustehtävän arviointikriteerit.

Pisteitys ja yleiskuvaus	Sisältöainekset ja argumentointi	Viestin välittyminen ja tilanteeseen sopivuus
20 p. Luonteva toteutus tehtävänannosta	Kirjoituksessa esitetään tehtävänannossa kuvattuun tai pohjatekstissä esitettyyn asiaan itsenäinen näkökulma. Argumentointi on vakuuttavaa.	Viesti välittyy täsmällisesti. Kirjoituksen muodollisuusaste sekä käytetty sanasto ja ilmaukset ovat tilanteessa idiomaattisia. Tyyli ja kieli on sovitettu tilanteenmukaisella tavalla oletetulle lukijalle tai vastaanottajalle.
16 p. Hyvä toteutus tehtävänannosta	Kirjoitus vastaa hyvin tehtävänantoa. Omaa mielipidettä perustellaan monipuolisesti ja uskottavasti.	Viesti välittyy selkeästi. Kirjoituksen muodollisuusaste sekä käytetty sanasto ja ilmaukset ovat tilanteeseen sopivia. Tyylissä ja kielessä otetaan huomioon oletettu lukija tai vastaanottaja.
12 p. Asianmukainen toteutus tehtävänannosta	Kirjoitus vastaa tehtävänantoa, mutta käsittelytapa on tavanomainen. Oma mielipide tulee esiin ja sille esitetään perusteluja.	Viesti välittyy pääosin ymmärrettävästi. Kirjoituksessa noudatetaan pääosin tekstilajin konventioita, vaikka muodollisuusasteessa, tyylissä ja kielessä voi olla horjuntaa. Lukijan tai vastaanottajan huomioiminen näkyy jossain määrin.
8 p. Puutteellinen toteutus tehtävänannosta	Kirjoitus ei täysin vastaa tehtävänantoa. Oma mielipide tulee esille, mutta sille esitetään niukasti perusteluja tai perustelut eivät ole vakuuttavia.	Viesti välittyy, vaikka siinä voi olla joitakin vaikealukuisia kohtia. Tilannetta sekä oletettua lukijaa tai vastaanottajaa on pyritty huomioimaan tyylissä ja kielessä, mutta se jää puutteelliseksi.
4 p. Toteutuksella vähäinen yhteys tehtävänantoon	Kirjoitus vastaa tehtävänantoa niukasti. Oman mielipiteen tai perustelujen esittämisessä on suuria puutteita.	Viesti välittyy epäselvästi tai heikosti. Ilmaisu sopii tilanteeseen heikosti, muodollisuusasteen valinnassa on ongelmia, eikä oletettua vastaanottajaa tai lukijaa pystytä juuri huomioimaan tyylissä ja kielessä.
0 p. Ei toteutusta tehtävänannosta tai ei toteutusta lainkaan	Kirjoituksella ei ole yhteyttä tehtävänantoon tai yhteys on erittäin heikko. Kirjoituksessa ei ole omaa mielipidettä.	Viesti ei välity tai ilmaisu ei sovi tilanteeseen.

Avaa lyhyen kirjoitustehtävän arviointikriteerit pdf-muodossa (pdf, 60.02 kt)

5.2 Pitkä kirjoitustehtävä

Pitkässä kirjoitustehtävässä tehtävänä on tuottaa pohtiva tai kantaa ottava teksti aineistojen avulla. Pitkässä kirjoitustehtävässä on 4–6 aineistoa ja niihin liittyvät otsikkoehdotukset. Aineistot ovat esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Kokelaan on käytettävä yhtä tai kahta aineistoa omassa tekstissään.

Pitkän kirjoitustehtävän avulla arvioidaan erityisesti kokelaan kirjallista ilmaisukykyä, taitoa esittää ja kehitellä ajatuksia, ilmaista ja perustella mielipiteitä sekä hallita asiakokonaisuuksia. Pitkän kirjoitustehtävän avulla arvioidaan kokelaan kykyä tuottaa itsenäisesti yhtenäinen teksti annetusta aiheesta ja kykyä ilmaista ajatuksiaan suomen kielellä. Pitkän kirjoitustehtävän tulee vastata sisällöltään tehtävänantoa.

Pitkän kirjoitustehtävän suositeltu pituus on noin 2 000–2 700 merkkiä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja. Tämä merkkimäärä ei kuitenkaan ole normi vaan suositus. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, mutta vastaustilaa ei rajoiteta. Kokelaan tulee itse seurata merkkimäärälaskuria ja varmistaa, että pitkä kirjoitustehtävä pysyy ohjepituuden rajoissa.

5.2.1 Arvostelu

Pitkä kirjoitustehtävä arvostellaan taulukossa 4 määriteltyjen kriteerien avulla. Pitkän kirjoitustehtävän ylin pistemäärä on 60 pistettä ja alin 0 pistettä. Arvioinnissa käytetään pistelukuja: 0–5–10–15–20–25–30–35–40–45–50–55–60.

Pitkän kirjoitustehtävän arviointikohteita ovat

kokonaiskuva kirjoitustaidosta

tehtävänanto ja aineiston käyttö

aiheen käsittely ja tekstin rakenne

kieli ja tyyli.

Arvioinnissa painottuu eniten kokonaiskuva kirjoitustaidosta eli kokelaan kyky välittää viesti annetun tehtävänannon pohjalta.

Jos vastaus on huomattavan ylipitkä tai liian lyhyt, se vaikuttaa pistemäärään kriteeristön mukaisesti. Tällöin aiheen käsittely voi olla esimerkiksi toisteista tai suppeaa ja tekstin rakenne epäjohdonmukainen.

Jos pitkästä kirjoitustehtävästä puuttuu otsikko, pistemäärästä vähennetään 3 pistettä.

Pitkän kirjoitustehtävän pisteityksessä käytetään ainoastaan taulukossa 4 mainittuja pisteitä paitsi silloin, jos otsikon puuttumisesta tai jostain hyvän vastauksen piirteissä määritellystä syystä johtuvan pistevähennyksen vuoksi lopulliseksi pistemääräksi muodostuu jokin muu.

Taulukko 4: Pitkän kirjoitustehtävän arviointikriteerit.

Pitkän kirjoitustehtävän arvioinnin lähtökohtana on kokonaiskuva kirjoitustaidosta. Arvioinnissa huomioidaan kaikki arvioinnin kohteet. Arvioinnissa painottuu eniten kokonaiskuva kirjoitustaidosta eli kokelaan kyky välittää viesti annetun tehtävänannon pohjalta.

Pisteitys	Kokonaiskuva kirjoitustaidosta	Tehtävänanto ja aineiston käyttö	Aiheen käsittely ja tekstin rakenne	Kieli ja tyyli (asiatyylin noudattaminen, käsitteellinen kieli, kielen abstraktiotaso, puhekielenomaisuus)
60, 55 pistettä	Teksti on erinomainen, itsenäinen toteutus tekstilajista. Teksti on viestinnällisesti erittäin selkeä: merkitykset välittyvät täsmällisesti ja vivahteikkaasti.	Tehtävänanto täyttyy kaikilta osin kiitettävästi. Aineiston olennaiset merkitykset on oivallettu. Aineiston tiedot ja ajatukset ovat kiinteä osa kirjoittajan omaa tekstiä ja niitä hyödynnetään luontevasti. Pohtivassa tekstissä aineiston ajatuksia kehitellään aktiivisesti. Kantaa ottavassa tekstissä oma näkemys tai mielipide tulee erinomaisesti esiin ja on perusteltu vakuuttavasti.	Aiheen käsittely on monipuolista, persoonallista ja johdonmukaista. Aihetta käsitellään yleisellä tasolla. Omakohtaiset kokemukset yhdistyvät luontevasti yleiseen tarkasteluun. Teksti on ehyt ja sidosteinen kokonaisuus.	Tekstissä on rikasta ja monipuolista kieltä, ja se noudattaa erinomaisesti asiatyylin konventioita. Tekstissä käytetään käsitteellistä kieltä. Kielellinen tarkkuus on erittäin hyvää, vaikka tekstissä voi olla yksittäisiä epätarkkuuksia.
50, 45 pistettä	Teksti on tekstilajin mukainen. Teksti on viestinnällisesti selkeä: merkitykset välittyvät ongelmitta ja luontevasti.	Tehtävänanto täyttyy hyvin. Aineiston tavoite ja sisältö on ymmärretty. Aineiston tiedot ja ajatukset erottuvat kirjoittajan omista. Pohtiva teksti rakentuu oman pohdinnan varaan, ja havainnot ja päätelmät aineistosta ovat osuvia. Kantaa ottavassa tekstissä oma näkemys tai mielipide tulee selkeästi esiin ja se perustellaan monipuolisesti.	Aiheen käsittely on melko moni- puolista. Aihetta käsitellään myös omaa kokemusta yleisemmällä tasolla. Tekstin rakenne on selkeä ja asiat sidostuvat toisiinsa.	Tekstissä on aiheen käsittelyyn sopivaa kieltä, ja se on asiatyylistä. Tekstissä on myös käsitteellisen kielen elementtejä. Kielellinen tarkkuus on hyvää, vaikka tekstissä voi olla epätarkkuuksia.
40, 35 pistettä	Tekstilaji on tunnistettavissa. Teksti on viestinnällisesti pääosin selkeä: merkitykset välittyvät, mutta joissain kohdin voi olla epätäsmällisyyttä.	Tehtävänantoa on pääosin noudatettu. Aineistoa on käytetty pääosin tehtävänannon mukaisesti. Aineiston tiedot ja ajatukset erottuvat pääosin kirjoittajan omista mutta voivat jäädä käsittelyssä irrallisiksi. Pohtivassa tekstissä on omaa pohdintaa, ja aineistosta on tehty havaintoja ja päätelmiä. Kantaa ottavassa tekstissä oma näkemys tai mielipide tulee esiin ja sitä perustellaan, mutta perustelut jäävät yksipuolisiksi tai eivät ole kovin vakuuttavia.	Aiheen käsittelyssä on riittävästi aineksia, mutta se on tavanomaista ja melko suppeaa. Teksti voi jäädä pitkälti omakohtaisten kokemusten tasolle tai aiheen yleisempi käsittely ei syvene. Tekstin rakenne on toimiva, vaikkakaan asiat eivät välttämättä sidostu toisiinsa.	Tekstissä on aiheen käsittelyyn riittävää mutta tavanomaista kieltä. Teksti on pääosin asiatyylistä, mutta se voi olla paikoin arkista. Kielen abstraktiotaso ei ole pääsääntöisesti kovin korkea. Kielen tarkkuudessa voi olla horjuntaa.
30, 25 pistettä	Tekstissä on joitain tekstilajin elementtejä. Teksti on viestinnällisesti pääosin ymmärrettävä: merkitysten välittymisessä on paikoin epätäsmällisyyttä.	Tehtävänanto ei täyty kaikin osin. Esimerkiksi tekstin näkökulma voi olla epätasapainossa suhteessa tehtävänantoon. Aineistoa on käytetty, mutta sitä ei ole kaikin osin ymmärretty tai sitä on käytetty referoiden tai kovin yksipuolisesti. Pohtivassa tekstissä pohdintaa on niukasti tai se on yksipuolista. Kantaa ottavassa tekstissä oma näkemys tai mielipide voi jäädä epäselväksi, mutta väitteitä on pyritty perustelemaan.	Aiheen käsittely on rajoittunutta tai pää- ja sivuasioiden suhteet ovat epätasapainossa. Teksti voi pysytellä omakohtaisten kokemusten tasolla tai aiheen yleisempi käsittely on jäsentymätöntä. Tekstin rakenne on epäjohdonmukainen. Teksti on paikoin epäsidosteista.	Tekstissä on aiheen käsittelyyn yksipuolista kieltä. Tekstin asiatyylissä on horjuntaa, ja kielessä voi näkyä esimerkiksi puhekielisyyttä. Kielessä voi olla systemaattista epätarkkuutta.
20, 15 pistettä	Teksti ei noudata tekstilajin konventioita. Teksti on viestinnällisesti epäselvä: merkitykset välittyvät osin heikosti.	Tehtävänannon noudattamisessa on vaikeuksia: tehtävänantoa on voitu tulkita osittain väärin. Aineistoa on hyödynnetty vain niukasti, sitä on käytetty kopioiden tai se on ymmärretty suurelta osin väärin. Aineiston tiedot ja ajatukset eivät välttämättä erotu kirjoittajan omista. Pohtivassa tekstissä pohdintaa on vähän tai se on pinnallista. Kantaa ottavassa tekstissä oma näkemys tai mielipide ei tule selkeästi esiin tai väitteet ovat paikoin perustelemattomia.	Aiheen käsittely on niukkaa ja hajanaista. Teksti pysyttele arkipäiväisissä omakohtaisissa kokemuksissa tai aiheen yleisempi käsittely on epäselvää. Tekstin rakenne on pirstaleinen. Asioiden väliset yhteydet ilmenevät heikosti.	Tekstissä on aiheen käsittelyyn suppeaa ja riittämätöntä kieltä. Asiatyylin noudattamisessa on vaikeuksia. Kielessä on runsaasti epätarkkuutta.
10, 5 pistettä	Tekstilaji ei ole tunnistettavissa. Teksti on viestinnällisesti lähes kokonaan epäselvä: merkitykset eivät juurikaan välity.	Tehtävänanto täyttyy heikosti. Suoritus on hyvin niukka, esim. yksittäisiä kappaleita. Aineistoa ei ole käytetty tai se on ymmärretty kokonaan väärin. Tekstin yhteys aineistoon on vähäinen. Pohtivassa tekstissä pohdintaa ei juuri ole. Kantaa ottavassa tekstissä oma näkemys tai mielipide ei tule esiin tai se jää perustelematta.	Aihetta ei juurikaan käsitellä. Tekstissä ei ole juuri lainkaan rakennetta, eivätkä asioiden väliset yhteydet ilmene.	Tekstin kieli on yksinkertaista. Kielen hallinta on erittäin heikkoa.
0 pistettä	Kirjoittaja ei pysty välittämään viestiä. Merkitykset jäävät epäselviksi.	Tehtävänantoa ei ole noudatettu tai tehtävää ei ole suoritettu. Aineistoa on kopioitu omaksi suoritukseksi.	Tekstissä ei ole ymmärrettävää sisältöä eikä tunnistettavaa rakennetta.	Kieli ei riitä viestin välittämiseen.

Avaa pitkän kirjoitustehtävän arviointikriteerit pdf-muodossa (pdf, 73.53 kt)