Liite 1: Koetilan tekniset järjestelyt

Keskeiset tekniset uhkat on tunnistettu ja niihin on varauduttu seuraavasti:

• Sähkönsyötön katkeamiseen varaudutaan usealla tasolla. Keskeiset järjestelmät on akkuvarmistettu, ja myös kokelaiden tietokoneisiin suositellaan akkua. Järjestelmä tallentaa kokelaan vastaukset ja tiedostot automaattisesti, jolloin kokelaiden vastauksia ei katoa tietokoneen sammuessa. (Ks. luku 2.3 Sähkönjakelun varmistaminen sähkökatkon aikana ja Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet, liite 2: Kokelaan tietokonetta koskevat ohjeet.)
• Yksittäisiin tietokoneongelmiin varaudutaan varakoneilla, joiden järjestäminen on lukion vastuulla (ks. luku 5.1).
• Yksittäisiin kokelaisiin vaikuttaviin tietoliikenneongelmiin varaudutaan järjestämällä koetilaan varapaikkoja (ks. Yleiset määräykset ja ohjeet luku 2.3.3 Koetilat). Varapaikkojen tulee olla varusteltuna samalla tavoin kuin kokelaiden istumapaikat.
• Koetilan palvelimen vikaantumiseen varaudutaan varapalvelimella, joka kopioi koetilan palvelimen tallettamat tiedot itselleen tutkintoverkon kautta. Varapalvelin voidaan tarvittaessa käynnistää koetilan palvelimeksi. (Ks. luku 4.)

Kokelaan tietokoneen sähkötehon tarve on tavallisesti n. 15W–60W (65mA–260mA). Näin ollen suurenkin laitemäärän vaatima sähkötehon tarve on sähköverkon kannalta suhteellisen pieni.

Koejärjestelmän tietoliikenneyhteyksiä eli tutkintoverkkoa palveleva ristikytkentäteline aktiivilaitteineen on järjestelmän suurin yksittäinen kuorma. Tavallisesti suurenkin ristikytkentätelineen tarvitsema sähköteho on alle 3,6kW (16A, 230V). Kaikki em. sähköverkkoon liitettävät laitteet ovat pistotulppaliitäntäisiä joko maadoitetulla tai maadoittamattomalla pistokkeella.

Laitteiden sähkönjakelua varten tilassa tulee olla käytettävissä riittävä määrä normaaleja pistorasioita. Jokaisella kokelaalla on oltava käytössään yksi pistorasia. Koska laitteita kytkevät sähköverkkoon maallikot, pistorasioiden on suositeltavaa olla maadoitettuja ja vikavirtasuojattuja. Kokelaiden tietokoneiden laturit on suositeltavaa liittää verkkoon ennen koetilanteen alkua, jotta mahdollisten viallisten laitteiden liittäminen kesken kokeen ei häiritse kokeen suoritusta.

Pistorasiaryhmät on normaalisti suojattu 16A:n sulakkeilla tai johdonsuojakatkaisijoilla. Uudet asennukset on suojattu lisäksi 30mA:n vikavirtasuojin. Tutkintoverkon aktiivilaitteet tulee liittää omiin pistorasioihinsa erilleen muusta laitekuormasta. Lisäksi laitteiden toiminta mahdollisen sähkökatkon aikana tulee turvata UPS-laitteella.

Suuressa osassa koetiloja sähkönjakelu joudutaan rakentamaan väliaikaisena, helposti ja nopeasti purettavana. Tämän vuoksi sähköverkon toteutukseen tarvitaan useista työmaakeskuksista ja jatkojohdoista rakennettua väliaikaista ryhmäjohtoverkkoa.

Suuretkin väliaikaiset verkot voidaan järjestää esimerkiksi kolmivaiheiseen voimapistorasiaan liitettävillä ja ketjutettavilla työmaakeskuksilla (16A, 32A, 63A). Työmaakeskuksia on mahdollista ketjuttaa ja niissä on valmiina useita vikavirtasuojattuja pistorasioita.

Väliaikaista ryhmäjohtoverkkoa rakennettaessa tulee välttää liian pitkiä kaapelivetoja sekä jatkojohtojen ketjuttamista. Yhden kiinteän 16A:n yksivaiheisen pistorasian taakse ei ole suositeltavaa liittää enempää kuin 8 tietokonetta, jotta saavutetaan riittävä toleranssi suojalaitteiden toimintarajoihin ja varmistetaan, että mahdolliset koetilanteen aikana ilmenevät viat saadaan selvitettyä nopeasti.

Tilassa olevan työmaakeskuksen yksivaiheisen pistorasian vikavirtakatkaisijan tai johdonsuojakatkaisijan toimiessa vian voi poistaa kokeen valvoja, jos hänet on opastettu tehtävään.

Sähkö- ja tietoliikennelaitteiden ja kaapelien sijoittelulla on minimoitava tilanteet, joissa kokelaat tai valvojat joutuvat kävelemään johdinten ylitse.

Rakentaja on aina vastuussa toteuttamastaan väliaikaisesta sähköasennuksesta. Tarvittaessa tulee käyttää sähköalan ammattilaista toteamaan suojalaitteiden asianmukainen toiminta tarvittavin koestuksin ja mittauksin.

Koetilan palvelimen, varapalvelimen ja tutkintoverkon aktiivilaitteiden toiminta koetilanteessa varmistetaan katkottomalla sähkösyötöllä eli UPS-laitteella. UPS-laitteisto voidaan toteuttaa keskitettynä laitteistona sijoitettuna esimerkiksi tietoliikenneverkon aktiivilaitteiden yhteyteen. UPS-laitteen tulee kyetä turvaamaan koetilan palvelimen, varapalvelimen ja tutkintoverkon aktiivilaitteiden toiminta koko koetilaisuuden ja sen valmisteluun tarvittavan ajan. Laitteiston akut tulee mitoittaa siten, että laitteiston varakäyntiaika mahdollistaa laitteiden käytön vähintään 15 minuutin ajan.

Mikäli jossakin tutkinnon suorituspaikassa on tavanomaista suurempi riskialttius sähkökatkolle, voidaan sähkönjakelu varmistaa siirrettävällä varavoimageneraattorilla.

Kokelaiden tietokoneiden osalta vastuu niiden akkujen kestosta on kokelailla. Akun olisi hyvä kestää ainakin 15 minuutin käyttö sähkönsyötön katkettua. Lukio voi halutessaan varmistaa myös kokelaiden tietokoneiden sähkönsyötön.

Tutkintoverkkoja on yksi tai useampia lukiota kohden. Koetilaan varataan paikka koetilan palvelimille, ja verkko rakennetaan kytkimien kautta niin että se ulottuu jokaisen kokelaan työpisteeseen.

Kokelaalla voi olla oikeus erilliseen koetilaan erityisjärjestelypäätöksen perusteella. Erillisten koetilojen tietoliikenteen järjestämiseen on kaksi vaihtoehtoa:

• Erillisiin tiloihin rakennetaan omat tutkintoverkkonsa, joissa jokaisessa on oma koetilan palvelimensa ja varapalvelimensa (ks. kuva 4).
• Erillisissä tiloissa työskentelevien kokelaiden tietokoneet liitetään Ethernet-kaapelein ”pääsalin” tutkintoverkkoon (ks. kuva 5).

Jos tutkintoverkkoa reititetään rakennuksen kiinteän kaapeloinnin ja kytkinten välityksellä, on varmistettava, että tutkintoverkko ei yhdisty rakennuksen muihin verkkoihin. Tämä voidaan tehdä käyttämällä olemassa olevissa kytkimissä tutkintoverkolle omaa VLANiaan tai reitittämällä tutkintoverkko ristikytkentätilojen lävitse omalla kytkimellään.

Verkkotopologiaa suunniteltaessa on muistettava, että kaikissa tutkintoverkon verkkolaitteissa on oltava akkuvarmistus varakäyntiajan mukaisesti. Vaatimus akkuvarmistuksesta koskee siis myös niitä mahdollisia ristikytkentätilojen olemassa olevia kytkimiä, joiden lävitse tutkintoverkko kulkee. Erillisten tilojen akkuvarmistuksesta on omat määräykset (ks. 6.1 Erilliset tilat).

Jos ristikytkentätilassa olevien kytkimien akkuvarmistus tuntuu raskaalta toimenpiteeltä, saattaa pienten PoE-kytkinten käyttö olla hyvä vaihtoehto.

Lukion käytössä on oltava varalaitteita siten, että kokeen aikana mikä tahansa verkon rakentamiseen käytetty rikkoutunut yksi komponentti voidaan vaihtaa toimivaan. Vaihdon on tapahduttava alle 60 minuutissa vian havaitsemisesta. Lukioilla voi olla yhteisiä varalaitteita.

Tutkintoverkon kytkinten ei tarvitse olla hallittuja. Verkon tiedonsiirtonopeuden tulee olla 1 000 Mbit/s (1 Gbit/s) koko verkon alueella. Verkkokaapeleina on hyvä käyttää suojattua kaapelia (STP), jos kaapelit yhdistetään esim. kaapelikouruilla tai nippusiteillä tiukoiksi johtonipuiksi. Muussa tapauksessa suojaamaton kaapeli (UTP) riittää. Verkossa on käytettävä vähintään CAT-5E-tason kaapelia.

Tutkintoverkon laitteet on säilytettävä valvottuina tai lukituissa tiloissa. Kokeen aikana laitteiden tulee olla kokeen valvojien valvonnassa. Muuna aikana laitteita säilytetään lukituissa ristikytkentä- tai muissa tiloissa tai kaapeissa siten, että kukaan ulkopuolinen ei pääse niihin käsiksi. Jos laitteita säilytetään koetilassa, sen on oltava lukittuna tutkintoverkon rakentamisen jälkeen kokeen alkuun saakka.

Langattoman WLAN-verkon käyttäminen osana tutkintoverkkoa on mahdollista vain, jos lukio on saanut siihen luvan lautakunnalta. Samassa koetilassa voi olla myös Ethernetillä rakennettu tutkintoverkko, jota osa kokelaista käyttää.

Ennen luvan hakemista lukion on arvioitava itse ne koetilat, joissa langatonta tutkintoverkkoa aiotaan käyttää. Arviointia ja luvan hakemista varten lautakunta on laatinut erilliset määräykset ja ohjeet (ks. Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet, Liite 3: Määräys langattoman tutkintoverkon käyttämisestä ylioppilastutkinnossa).

WLAN-verkon rakentamiseen ja laitteiden säilyttämiseen pätevät samat linjaukset kuin Ethernet-verkon osalta. Kaikki verkkolaitteet, myös WLAN-tukiasemat ja mahdolliset niitä ohjaavat kontrollerit, on sijoitettava akkuvarmistettuun virransyöttöön. Laitteiden on oltava joko lukituissa tai valvotuissa tiloissa. WLAN-verkon laitteet voidaan sijoittaa sivullisten saavuttamattomiin myös kiinnittämällä ne riittävän ylös, jolloin ei vaadita laitteiden sijoittamista lukittuun tilaan. Ethernet-verkon varalaitteita koskeva vaatimus koskee myös WLAN-verkkoa lukuun ottamatta mahdollista kontrolleria.

Rakennettaessa uusia koetiloja ja kiinteitä tietoliikennekaapelointeja on hyvä varautua mahdollisesti tulevaisuudessa käyttöönotettavaan ulkoverkkoyhteyteen. Varautumiseksi riittää, että koetilan palvelimien läheisyydessä on kiinteistön tietoliikennekaapeloinnin liitäntä. Liitännän puuttuminen ei estä tilan käyttämistä koetilana.

• Kone käynnistyy lautakunnan toimittamalta koetilan palvelimen USB-muistilta.
• Koneessa on 64-bittinen prosessori.
• Koneessa on kaksi vapaata USB-liitäntää, joista vähintään toinen on USB3 (tai USB 3.1).
• Koneessa on Ethernet-liitäntä, jonka tiedonsiirtonopeus on vähintään 1 Gbit/s.
• Näytön resoluutio on vähintään 1366 x 768 pikseliä.
• Näyttö, näppäimistö, hiiri / touchpad, verkkokortti ja mahdollinen äänikortti kuulokkeineen tai koneeseen liitetyt USB-kuulokkeet toimivat lautakunnan toimittamalla ohjelmistolla. Kuulokkeita tarvitaan mahdollisesti tulevaisuudessa siihen, että kokeen valvoja voi katsella ja kuunnella koetehtäviä. USB-kuulokkeiden käyttö on huomioitava USB-liitäntöjen määrässä.
• Koneen päivämäärä ja kello on asetettu oikein BIOSissa / UEFIssa ja jos käytetään virtuaalista palvelinta, myös isäntäkoneen käyttöjärjestelmässä.

Tulevaisuudessa palvelimessa saatetaan tarvita myös toista Ethernet-liitäntää. Tähän voidaan tarvittaessa varautua siten, että palvelimessa on vapaana joko yksi USB2- tai USB3-liitäntä tai sisäinen PCI-korttipaikka.

Koetilan palvelimessa ei saa käyttää ulkoista USB-toistinta (USB-hubia).

Jos koetilan palvelimia halutaan käyttää erillisessä tilassa ilman akkuvarmistusta, on palvelimessa oltava sisäinen akku. Käytännössä palvelimena voi toimia esimerkiksi kannettava tietokone. Palvelimen on kyettävä toimimaan akun varassa vähintään lautakunnan ohjeissa määritellyn varakäyntiajan verran.

Virtualisoidulle koetilan palvelimelle ja varapalvelimelle on tehtävä kuormitustestaus ennen niiden käyttöä ylioppilaskokeessa. Ohjeet kuormitustestaukseen löytyvät Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta. Kuormitustestissä voi käyttää lautakunnan tutkintoa varten toimittamia kokelaan tietokoneen USB-muisteja. Kokelaat saavat käsitellä USB-muisteja ainoastaan koetilaisuudessa.

Luvussa 4.1 lueteltujen palvelimien vaatimusten lisäksi:

• Koneessa on 64-bittinen prosessori, joka tukee virtualisointia (Intel VT tai AMD-V) ja jossa on vähintään neljä ydintä (esimerkiksi neliytiminen ”quad core” tai hypersäikeistetty kaksiytiminen ”dual core with hyper-threading”). Konetta ei ole liitetty käyttöjärjestelmätoimittajan palvelun lisäksi muuhun keskitettyyn ylläpito- tai hallintajärjestelmään (esim. Microsoft AD).
• Palvelinkoneen vaatimukset prosessorin ja keskusmuistin osalta määritellään erikseen virtuaalikoneena ajettaville palvelimille ja USB-muistilta käynnistettäville palvelimille.
• Koneessa on 64-bittinen Linux- tai Windows-käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmän versio on käyttöjärjestelmän julkaisijan ja Oraclen VirtualBoxin tukema. Isäntäkäyttöjärjestelmät, joissa kulloinkin tuettuna oleva VirtualBox toimii, ovat nähtävillä esimerkiksi osoitteessa https://www.virtualbox.org/manual/ (”Supported host operating systems”).
• Koneeseen on asennettu Oraclen VirtualBox-ohjelmistosta sellainen versio, joka a) on Oraclen tukema ja b) johon ei ole asennettu Oracle VM VirtualBox Extension Pack -laajennusta.
• Koneessa on oltava tarvittavien ohjelmistojen ja virtuaalikoneen asentamisen jälkeen vähintään 50 gigatavua vapaata levytilaa. Koetilan palvelimessa ja varapalvelimessa on hyvä käyttää kirjoitusnopeudeltaan samanlaisia massamuisteja.
• Koneessa, jossa isäntäkäyttöjärjestelmänä on Windows, ei saa olla Hyper-V, Hyper-V Hypervisor, Virtual Secure Mode tai Isolated User Mode -ominaisuuksia päällä.
• Käyttöjärjestelmän automaattinen päivitystoiminto on tutkinnon ajaksi kytkettävä pois päältä.
• Palvelinkoneen virransäästöasetukset on asetettava tilaan, jossa kone ei sammu automaattisesti ja muut virransäästöominaisuudet on kytketty pois päältä. Nämä asetukset on tarkistettu sekä käyttöjärjestelmästä että BIOSista / UEFIsta.
• Lukiolla on oltava varmuuskopioiden ottamiseen ja säilyttämiseen vähintään 150 gigatavua vapaata levytilaa. Levytila voi olla joko koetilan palvelimen ajamiseen tarkoitetun koneen sisäisellä levyllä tai yhdellä tai useammalla ulkoisella massamuistilla. Levytilalla on voitava säilyttää kolme 50 gigatavun kokoista tiedostoa (esim. kolme 64 gigatavun USB3-muistitikkua tai yksi 150 gigatavun USB3-kovalevy). Koetilan vara-palvelinta ei varmuuskopioida.
• Konetta säilytetään lukitussa tilassa siten, että koneeseen pääsevät käsiksi vain luotetut henkilöt. Koneeseen ei ole käyttäjätunnuksia tai muita käyttöoikeuksia muilla kuin ylioppilastutkinnon järjestämiseen osallistuvilla henkilöillä. Koneeseen saa asentaa vain sellaisia ohjelmia, jotka eivät vaaranna koneen tietoturvaa.
• Kone saa olla kokeen aikana yhteydessä ainoastaan tutkintoverkkoon.

USB-muistilta käynnistettävälle koetilan palvelimelle ja varapalvelimelle on tehtävä kuormitustestaus ennen niiden käyttöä ylioppilaskokeessa, jos tutkintoverkkoon liitetään enemmän kuin 10 kokelasta. Ohjeet kuormitustestaukseen löytyvät Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta. Kuormitustestissä voi käyttää lautakunnan tutkintoa varten toimittamia kokelaan tietokoneen USB-muisteja. Kokelaat saavat käsitellä USB-muisteja ainoastaan koetilaisuudessa.

USB-muistilta käynnistettävää koetilan palvelinta saa käyttää vain tutkintoverkoissa, joissa on 1–50 kokelasta.

Kaikille yhteisten vaatimusten (luku 4.1) lisäksi:

• Koneessa tulee olla keskusmuistia (RAM) vähintään 4 gigatavua, josta näytönohjain voi käyttää tarvittavan osan.
• Prosessorin tehon tulee ylittää 2500 pistettä nopeustestissä (https://www.cpubenchmark.net/).
• Palvelinkoneen virransäästöominaisuudet on kytketty pois päältä koneen BIOSissa / UEFIssa.

Yli 50 kokelaan tutkintoverkossa on käytettävä luvussa 4.2 kuvatut vaatimukset täyttävää virtuaalista palvelinta ja varapalvelinta.

USB-muistilta käynnistettävää valvojan konetta koskevat samat vaatimukset kuin kokelaan tietokonetta.

Virtuaalikoneena käynnistettävän valvojan koneen on täytettävä virtuaalikoneena käynnistettävän koetilan palvelimen vaatimukset (1–39 kokelasta). Edellisistä poiketen:

• Prosessorin tehovaatimusta ei ole.
• Tarvittavien ohjelmistojen ja virtuaalikoneen asentamisen jälkeen koneessa on oltava 50 gigatavun sijaan 2 gigatavua vapaata levytilaa.
• Kaapelein toteutetussa tutkintoverkossa koneen on oltava lentotilassa.
• Isäntäkoneena voidaan käyttää esim. valvojan henkilökohtaista tietokonetta, johon on asennettu tarvittavat ohjelmistot. Koneen ohjelmistovarustusta, asetuksia ja turvallista säilytystä koskevia ohjeita noudatetaan soveltuvin osin.

Valvojan konetta ei varmuuskopioida.

Lukiolla on oltava yksi kokelaan tietokoneen vaatimukset täyttävä varakone kuulokkeineen jokaista kymmentä suorituspaikan kokelasta kohden. Jokaisessa suorituspaikassa on kuitenkin oltava vähintään yksi varakone. Esimerkiksi 100 kokelaan suorituspaikassa tarvitaan 10 varakonetta, kun taas 5 kokelaan suorituspaikassa on oltava 1 varakone. Nämä varakoneet on tarkoitettu kokeen aikana vikaantuneiden kokelaiden koneiden korvaamiseksi. Lukion on varmistettava, että varakoneet käynnistyvät USB-muistilta joko automaattisesti tai koneeseen kiinnitetyn ohjeen mukaisesti. Kokeen valvojien tulee osata käynnistää varakoneet USB-muistilta. Lukion on myös varmistettava, että varakoneet voidaan liittää suorituspaikan tutkintoverkkoon.

Koetilassa on oltava kokelaan tietokoneeseen tarkoitettuja USB-muisteja jokaiselle kokelaalle ja jokaiselle varakoneelle. Lisäksi tarvitaan ylimääräisiä USB-muisteja mahdollisesti vioittuvien USB-muistien tilalle. Ylimääräisiä USB-muisteja tulee olla yksi jokaista kymmentä kokelaan konetta ja varakonetta kohden, kuitenkin vähintään yksi (noin 10 % koetilassa olevien kokelaan koneiden ja varakoneiden yhteen lasketusta määrästä).

YTL voi tarvittaessa luovuttaa lukiolle kokeessa käytettävän levynkuvan kirjoitettavaksi lukion USB-muistille. Lukion on säilytettävä YTL:ltä saamaansa levynkuvaa ja sillä kirjoitettuja muisteja Yleisten määräysten ja ohjeiden (luku 2.3.2 Koetehtävien, USB-muistien, purkukoodien ja avainlukulistojen säilyttäminen) mukaisesti. Levynkuva on hävitettävä heti viimeisen koepäivän jälkeen. 

Kaikkia YTL:n luovuttamalla levynkuvalla kirjoitettuja USB-muisteja on säilytettävä mm. mahdollisten häiriöilmoitusten tai oikaisuvaatimusten selvittämiseksi. Lukion tulee pyydettäessä toimittaa muistit YTL:lle.

Lukion tulee ylikirjoittaa kokeessa käytetyt USB-muistit, kun tutkintokerran arvostelu on lopullinen (Yleiset määräykset ja ohjeet, luku 1.7.8 Arvostelua koskevien tietojen antaminen) USB-muistien säilytystarve päättyy, kun muistit on ylikirjoitettu.

Digitaalisessa ylioppilaskokeessa erillinen tila voidaan toteuttaa joko ulottamalla varsinaisen koetilan verkko erilliseen tilaan (ks. 3.1 Tutkintoverkko Ethernetillä) tai rakentamalla erilliseen tilaan oma tutkintoverkkonsa, jonka minimikokoonpano on seuraava:

• koetilan palvelin
• koetilan varapalvelin
• tutkintoverkon vaatima aktiivilaite
• kokelaan tietokone
• kokelaan tietokoneelle yksi varakone, joka on käytettävissä viimeistään 30 minuutissa kokelaan koneen vioittumisesta (säilytys esim. samassa kiinteistössä).

Varsinaisesta koetilasta poiketen erillisen koetilan palvelimen ja varapalvelimen akkuvarmennuksen voi toteuttaa myös kannettavien tietokoneiden sisäisillä akuilla. Akkujen on kyettävä pitämään palvelimet toimintakykyisinä yhtä kauan kuin varsinaisessa koetilassa.

Erillisen koetilan tutkintoverkon aktiivilaitteita ei tarvitse akkuvarmistaa. Jos sähkönsyöttö katkeaa erillisestä koetilasta, valvojan tulee ottaa välittömästä yhteyttä lautakuntaan.

Näin rakennetun erillisen tilan tutkintoverkkoon saa liittää enintään 10 kokelaan tietokonetta. Määrän ylittyessä sähkönsyöttö on toteutettava normaalin koetilan vaatimusten mukaisesti.

Lautakunnalta erityisjärjestelypäätöksen saaneet näkövammaiset kokelaat käyttävät voivat käyttää digitaalisen ylioppilaskokeen suorittamiseen tietokonetta, johon on asennettu kokelaan erityisjärjestelypäätöksessä mainitut ohjelmat. Tämä voi olla esim. kokelaan oma tietokone. Tätä konetta nimitetään erilliseksi tietokoneeksi.

Opettajan on ennen koetta varmistettava, että koneen muistissa ei ole ylimääräisiä tiedostoja tai ohjelmia ja että tekstinkäsittelyohjelmasta on poistettu oikeinkirjoituksen tarkistus. Verkkoyhteys on ehdottomasti kielletty.

Kokelas suorittaa kokeensa pääsääntöisesti erillisessä tilassa, jotta kokelaan ja valvojan välinen kommunikaatio ei häiritse muita kokelaita. Näkövammaisen tietokone kytketään yhteen USB-muistilta kokelaan koneeksi käynnistettävän tietokoneeseen kanssa ns. erilliseksi tietokoneeksi. Ellei kokelaan konetta voida yhdistää olemassa olevaan tutkintoverkkoon, tulee lisäksi rakentaa tilaan oma tutkintoverkko: koetilan palvelin, varapalvelin ja verkkokytkin, johon kokelaan kone kytketään.

Kokeen valvoja käynnistää kerran kuunneltavat äänitteet kokelaan ohjeiden mukaan.

Lautakunta antaa erilliset ohjeet lukioille, jotka järjestävät näkövammaiselle kokelaalle näkövammaisen apuvälineillä suoritettavan kokeen. Lukion tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä lautakuntaan ohjeiden saamiseksi ja neuvotellakseen tarkemmin toteutuksen yksityiskohdista.